Lisää maahanmuuttoa ja palkkatuki kolminkertaiseksi – näin yli puolta miljoonaa suomalaista edustava STTK nostaisi työllisyyttä

Työllisyystoimet muodostavat yhden huomenna alkavan hallituksen budjettiriihen suurista kysymyksistä.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen talouspäätökset nojaavat monilta osin siihen, että työllisyysaste saadaan nostettua nykyisestä 72,4 prosentista 75 prosenttiin vuonna 2023. Budjettiriihessä hallitukselta odotetaan keinoja tavoitteen toteuttamiseen.

STTK: Maahanmuuttoa ja palkkatukea

Riihen alla eri työmarkkinajärjestöt ja -vaikuttajat ovat esittäneet omia näkemyksiään siitä, kuinka Suomen työllisyys voitaisiin saada nousuun.

Yli puolta miljoonaa työntekijää edustava STTK esittää keinoksi muun muassa työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

Järjestön mukaan kotouttamiseen ja kielenopetukseen pitäisi panostaa ja työlupien käsittelyaikoja lyhentää.

STTK haluaa myös kohentaa työttömille suunnattuja palveluita kaksinkertaistamalla työvoimapalveluiden resurssit. Lisäksi STTK:n laskelmien mukaan työnantajille TE-toimistoista myönnettävä yksityinen palkkatuki pitäisi liki kolminkertaistaa.

"Palkkatuki auttaa, mutta syö suunnilleen saman verran"

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) julkaisi tänään oman talousennusteensa.

Etlan mukaan Suomi ajautuu ensi vuoden loppuun mennessä taantumaan 48 prosentin todennäköisyydellä. Näin ollen myös hallituksen työllisyystavoite tuntuu Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan ylioptimistiselta.

– Äärimmäisen vaikeaa, Kangasharju arvioi MTV Uutisille.

Etla toivoo hallitukselta työllisyyden parantamiseksi esimerkiksi kotihoidon tuen enimmäiskeston lyhentämistä ja työtulovähennyksen kasvattamista.

Palkkatuki ei Etlan mukaan saisi olla hallituksen tärkein työllisyystoimi.

– Palkkatuki auttaa työllisyyttä nopeasti, mutta syö suunnilleen saman verran julkista taloutta. Jos suurin työllisyystoimi on palkkatuki, voidaan unohtaa julkisen talouden tasapainotavoite, Kangasharju sanoo.