SAK ja Teollisuusliitto kritisoivat Etlan kiky-tutkimusta – "Työajan palkattoman pidennyksen osuutta liioitellaan surutta"

Aikaisemmin tänään uutisoitiin, että Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksen mukaan vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus eli kiky nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä.

Etla arvioi, että kilpailukykysopimukseen sisältyvä työajan pidennys lisää työllisyyttä noin 8 000–16 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä. Sen mukaan kiky-sopimuksen voi odottaa parantavan työllisyyttä 20 000–42 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä käytetyistä oletuksista riippuen.

Lue myös: Etla: Työajan pidennys lisää työllisyyttä noin 8 000–16 000 henkilöllä

Työajan pidennyksen osuus sopimuksen tuomasta työllisyyden parantumisesta oli Etlan mukaan noin 40 prosenttia. Loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.

SAK: Kiky-tutkimus liiottelee

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kuitenkin uskoo, että Etlan tutkimus liioittelee työajan pidennyksen vaikutuksia työllisyyteen.

Kaukorannan kritiikki kohdistuu Etlan käyttämään oletukseen, joka pohjautuu valtiovarainministeriön pika-arvioon keväältä 2016. Oletuksen mukaan kaikkien työntekijöiden työaika olisi pidentynyt 24 tunnilla vuodessa.

Kaukorannan mukaan näin ei todellisuudessa ole tapahtunut. Hän listaa tähän kolme syytä: ensinnäkään kaikki alat eivät olleet mukana sopimuksessa, toiseksi kaikki palkansaajat eivät ylipäätään ole työehtosopimusten piirissä ja kolmanneksi osalla työpaikoista on sovittu, että työaika ei pitene tai pidennys käytetään esimerkiksi virkistystoimintaan.

Lue myös: Kilpailukykysopimuksen muutokset voivat nostaa tuloveroprosenttia puolella prosenttiyksiköllä – "Hallitus voisi keventää muuta verotusta"

Kaukoranta arvioi, että kikyn seurauksena työaika piteni vain suunnilleen 80 prosentilla työntekijöistä. Siksi työajan pidennyksen työllisyysvaikutus ei kohoaisi Etlan arvioimaan 8 000–16 000 lisätyölliseen.

– Tuolla laskutavalla se haarukka olisi ehkä pikemminkin 6 000–12 000, Kaukoranta arvioi STT:lle.

SAK ei kuitenkaan syytä Etlaa tarkoituksellisesta työllisyysvaikutusten paisuttelusta.

"Kasvu ei voi olla ilmaisen työn varassa"

Työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton mukaan kiky-sopimuksella on ollut myönteinen vaikutus Suomen talouteen, mutta vaikutusta ei pidä yliarvioida.

– Varsinkin sen työajan palkattoman pidennyksen osuutta liioitellaan julkisuudessa surutta, liiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi tiedotteessa.

– Teollisuusliiton sopimusaloilla lisätunteja on tehty hyvin kirjavasti, ja vaikutukset ovat olleet hyvin vaihtelevia.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan Suomen kasvu ei voi pidemmän päälle olla ilmaisen työn varassa.

– SAK:n hallituksen jäsenet tuovat kentältä vahvaa viestiä, että kiky-sopimuksen mukana tulleet lisätunnit ilman palkkaa koetaan erittäin epäreiluiksi, Eloranta sanoi tiedotteessa.

Myös Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen katsoo, ettei kilpailukyky voi rakentua palkattoman työn varaan.

Pidennyksen jatkosta ennakoitu kiistaa

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt solmivat kilpailukykysopimuksen kesällä 2016. Kiky-sopimuksessa sovittiin muun muassa työnantajamaksujen alentamisesta, vuosittaisen työajan pidentämisestä 24 tunnilla ilman lisäkorvausta sekä julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkauksista.

Kolmen vuoden määräaikainen lomarahaleikkaus päättyy tähän vuoteen, mutta työajan pidennyksen jatkosta on ennakoitu keskeistä kiistakysymystä työmarkkinapöytiin.

Muun muassa pääministeri Antti Rinne (sd.) arvioi viime viikolla, että työajan pidennys muodostaa erityisiä jännitteitä syksyn työmarkkinakierroksella.