Espanja raivostuisi – mitä muuta Katalonian itsenäisyys toisi tullessaan?

Katalonia on yksi vauraimmista alueista Espanjassa, mutta ulkomaiset sijoitukset sinne ovat nyt alhaisimmillaan vuosikausiin.

Kauhukuvissa Katalonian bruttokansantuote romahtaisi jopa 23 prosenttia. Tämä laittaisi uunituoreen valtion laskemaan lukua pitkään, ehkä gongiin saakka. Valtionvelka nousisi 80-145 prosenttiin bkt:sta. Nyt se on noin 32 prosenttia.

Kauppa Espanjan ja Katalonian välillä kutistuisi kahdeksankymmentä prosenttia, on eräs arvio. Kataloniassa päämaajansa pitävät pankit voisivat vaihtaa osoitetta. Mitä liikkeitä tekisivät katalonialaiset yritykset muualla, ja ulkomaiset yritykset Kataloniassa?

EU:n kanta on, että salkoihin Brysselissä ei ilmestyisi Katalonian lippua eikä euroryhmä kasvaisi.

Barcelonan päättäjät eivät voisi hädän tullen tukeutua Euroopan keskuspankkiin, tai muiden jäsenmaiden solidaarisuuteen.

Toisaalta on arvioitu, että käytännössä euro olisi valuuttana Kataloniassa. Ja jos Katalonian talous romahtaisi, vaikutukset näkyisivät monessa naapurimaassa. Jäisikö EU katsomaan tätä vierestä näinä aikoina? Pyrkisikö Katalonia vaikka kahdenvälisiin kauppasopimuksiin, jos Brysselin ovi pysyisi suljettuna? Katalonia myös laskee, etä se saisi vähintään kaksinumeroisen määrän miljardeja käyttöönsä, kun Madridiin menevät verot jäisivät suoraan alueelle.

Espanja taatusti olisi raivoissaan itsenäistymisestä. Mutta senkin talous on yhä niin epävarma, ja korruptioskandaaleissa rypevän hallituksen suosio niin alhainen, että kaupankäynnin haittaaminen poliitisella mahtikäskyllä vain kiusanteon takia saisi vastustajia maan talouspiireissä. 70 prosenttia Eurooppaan menevistä espanjalaisista tuotteista kulkee nyt Katalonian kautta.

Niin kauan kun tilanne ei ratkea tyydyttävästi suuntaan tai toiseen, kysymysmerkkien määrä vain kasvaa. Historia ei pursua vastaavia ennakkotapauksia.