Espanja matkaa kohti uutta poliittista umpikujaa – uudet vaalit jääneet Brexitin varjoon

Espanjalaiset kutsutaan uurnille jo toisen kerran puolen vuoden kuluessa, koska puolueet eivät joulukuun vaalien tuloksen perusteella kyenneet muodostamaan maalle hallitusta. 

Odotukset eivät ole nytkään korkealla, sillä mielipidekyselyt ovat povanneet hyvin samansuuntaista lopputulosta kuin viime vuoden lopulla. Puolueet ovat joka tapauksessa luvanneet kyllästyneille äänestäjille, ettei kolmansia vaaleja enää tarvita. 

Lupauksen lunastaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Kaikki yhdistelmät enemmistöhallituksen muodostamiseksi vaikuttavat toinen toistaan mahdottomimmilta. 

Vähiten epätodennäköiseltä vaikuttaisi suurimman puolueen aseman säilyttävän konservatiivisen PP:n (kansanpuolue) vähemmistöhallitus. Esteenä on kuitenkin puolueen johtaja, vuodesta 2011 pääministerinä ollut Mariano Rajoy, jota muissa puolueissa inhotaan.  

– Hänelle tulee kovia paineita erota, ennustaa professori Fernando Vallespin Madridin autonomisesta yliopistosta.

Uuspuolueet yhä vahvoilla

Syvästä talouskriisistä toipuvan Espanjan politiikka meni sekaisin, kun parlamenttiin nousi joulukuussa kaksi uutta puoluetta, keskustalainen Ciudadanos (kansalaiset) ja vasemmistolainen Podemos (me voimme). Niiden nousu mursi PP:n ja sosialistien PSOE:n vuosikymmeniä jatkuneen vuorottelun hallituksessa.  

Uuspuolueet valtasivat kolmannen ja neljännen sijan heti perinteisten valtapuolueiden jälkeen. Eivätkä uudet tulokkaat ole mihinkään hävinneet, päinvastoin. Pienen vasemmistopuolueen Izquierda Unidan kanssa liittoutunut Podemos saattaa jopa nousta kisan kakkoseksi ohi sosialistien.   

Kaikkien vasemmistopuolueiden rahkeet saattaisivat siten riittää enemmistöhallituksen muodostamiseen. Ongelma on kuitenkin Katalonia, jolle Podemos sallisi kansanäänestyksen järjestämisen itsenäistymisestä. PSOE:lle tämä ei missään tapauksessa sovi.  

Espanjassa valittiin uusi parlamentti joulukuussa, mutta äänestystuloksen perusteella maahan ei saatu luotua hallitusta: