ERVV? Eurobondi? Onko tämä jopa EVVK? - Taloustermejä suomennettuna

Kokosimme muutamia uutisissa usein pyörineitä käsitteitä yhteen, ja yritimme suomentaa niitä hieman tajuttavampaan muotoon.

Joukkovelkakirja

Joukkovelkakirjoja laskevat liikkeelle erilaiset yhteisöt, kuten esimerkiksi valtiot tai yritykset. Ne, jotka ostavat joukkovelkakirjoja, lainaavat rahaa velkakirjoja liikkeelle laskevalle yhteisölle. Velkakirjan liikkeellelaskija lupaa maksaa lainaamansa rahan takaisin tiettyyn päivämäärään mennessä.

Velkakirjalle maksetaan yleensä korkoa ennalta määrätyn prosenttiosuuden mukaisesti. Tätä kutsutaan myös kuponkikoroksi. Jos velkakirja tehdään yli vuodeksi, se luokitellaan pitkäaikaiseksi velkakirjaksi.

Eurobondi

Tällaisia ei ole vielä toistaiseksi olemassa, asiasta on vasta liikkunut ehdotuksia. Eurobondi tarkoittaa euromaiden yhteistä joukkovelkakirjaa, eli lainaa, jossa lainanottajina ja takaisinmaksajina olisivat kaikki euromaat yhdessä.

Nykyisin jokainen euromaa ottaa lainaa erikseen. Lainan hinta, eli sen korko, on jokaiselle maalle eri suuruinen sen mukaan, miten vahva lainanottajamaan talous on. Kerjuupoika Kreikalle lainaraha on huomattavasti kalliimpaa kuin hyvinvoivalle Saksalle.

Eurobondien idea on tasoittaa näitä eroja, ja saada huonosti voiville maille lainarahaa halvempaan hintaan, sillä lainanottajina olisivat myös taloutensa suhteen hyvinvoivat maat. Sanana bondi tarkoittaa joukkovelkakirjalainaa.

Jälkimarkkinat

Kun velkakirja on laskettu liikkeeseen ja valtio, yritys tai muu yhteisö on ottanut sijoittajilta lainaa, muuttuu velkakirja kauppatavaraksi. Sijoittaja voi myydä velkakirjaa eteenpäin vapaasti jälkimarkkinoilla. Jälkimarkkinat siis tarkoittavat velkakirjan liikkeellelaskun jälkeistä kaupankäyntiä.

Jälkimarkkinakorko

Kun velkakirjoilla käydään jälkimarkkinoilla kauppaa, määräytyy velkakirjalle kysynnän ja tarjonnan mukaan uusi arvo. Velkakirjasta voi tulla halutumpi tai hyljeksitympi kuin liikkeellelaskun aikaan. Liikkeellelaskun jälkeen velkakirjalle määräytyy tuottovaatimus, joka myös muuttuu velkakirjan kysynnän ja tarjonnan mukaan..

Jälkimarkkinakorkojen logiikan ymmärtäminen on erittäin haastavaa ilman syvempää tietämystä rahoituksesta.

Velkakirjojen osto

Velkakirjoja ostetaan, eli rahaa lainataan silloin kun velkakirjoja lasketaan liikkeelle. Velkakirjoja voidaan ostaa myös liikkeelle laskun jälkeen jälkimarkkinoilta. Kun Euroopan keskuspankki ostaa velkakirjoja, se ostaa niitä aina jälkimarkkinoilta, sillä perustamissopimuksensa mukaan se ei saa antaa suoraan lainaa valtioille velkakirjojen muodossa.

ERVV

Euroopan rahoitusvakausväline on euroalueen valtioiden omistama erillisyhtiö. Sen tavoitteena on auttaa säilyttämään euroalueen rahoitusjärjestelmä vakaana myöntämällä määräaikaisia luottoja euroalueen valtioille, joilla on poikkeuksellisia julkisen talouden ongelmia. ERVV hankkii varat luottojen maksamiseksi pääomamarkkinoilta.

Valuuttainterventio

Valuutan arvon suhteessa muihin valuuttoihin määrää normaali kysynnän ja tarjonnan laki. Jos valuuttaa tahdotaan ostaa paljon, sen arvo vahvistuu suhteessa muihin valuuttoihin. Mikäli sitä tahdotaan vaihtaa suurissa määrin muiksi valuutoiksi, eli tahdotaan myydä valuuttaa, sen arvo heikkenee.

Valtioiden rahaviranomaiset voivat itse vaikuttaa valuutan arvoon valuuttamarkkinoilla yrittämällä ostaa tai myydä suuria määriä oman maan valuuttaa. Tätä kutsutaan valuuttainterventioksi. Tavoitteena saattaa olla esimerkiksi oman maan valuutan arvon tietoinen heikentäminen, jotta ulkomaisten yritysten ja sijoittajien olisi kannattavampaa ostaa oman maan tuotteita ja palveluja. Tällöin vienti tehostuu ja kauppa ulkomaille käy.

Luottoluokitus

Luottoluokituslaitokset arvioivat julkisesti velkaa ottavien valtioiden, kuntien tai yritysten kykyä selviytyä ottamistaan veloista. Kyse on siitä, miten todennäköisesti rahanlainaaja saa aikanaan rahansa korkojen kera takaisin. Mitä parempi luokitus, sen todennäköisempää rahojen saaminen velalliselta takaisin ajallaan on.

Maailmantalouden kannalta tärkeimmät luottoluokituslaitokset ovat yhdysvaltalaiset Standard&Poor's, Moody's ja Fitch.

Velkakatto

Yhdysvalloissa on aikanaan säädetty laki, joka rajoittaa valtion velan määrää. Ilman kongressin erillistä päätöstä valtion ottama velka ei voi ylittää tätä ennalta määrättyä rajaa. Lisävelanotto vaatii siis aina lakimuutoksen, jolla velkakattoa voidaan nostaa. Velkakattolakia on kritisoitu hankalaksi ja ongelmia aiheuttavaksi.

Pörssi-indeksi

Indeksi, joka kuvaa pörssissä olevien osakkeiden arvon kehitystä yleisellä tasolla. Jos esimerkiksi Helsingin pörssi laskee 4 prosenttia, se tarkoittaa, että Helsingin pörssissä olevien osakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo laski edellisen päivän loppuessa lasketusta yhteisarvosta 4 prosenttia.

Pörssi-indeksi siis kertoo karkeasti, millainen pörssissä olevien osakkeiden yhteenlaskettu arvo on.

Euroopan Keskuspankki EKP

EKP toimii keskuspankkina Euroopan yhteisen rahan – euron – käyttöalueella. Sen tärkein tehtävä on ylläpitää euron ostovoimaa ja siten hintavakautta euroalueella. Euroalueeseen kuuluvat ne 17 Euroopan unionin maata, jotka ovat ottaneet euron käyttöön.

Lähde: Suomen Pankki