Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs luonnehtii tilannetta herkäksi ja korostaa Suomen ja Ruotsin päätöksenteon samanaikaisuuden merkitystä.
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat myönteisen Nato-kantansa kirjallisessa tiedotteessa tänään aamulla. Entinen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen kuvailee päivää historialliseksi ja tiedotteen muotoa suoraksi ja selkeäksi.
– Tiedotteessa kerrottiin, kuinka Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Ensi tila- sanojen käyttö kertoo turvallisuustilanteen vakavuudesta.
Lue myös: Lue sanasta sanaan: Niinistö ja Marin perustelevat Nato-kantaansa – näin seuraavat päivät vievät Suomea lähemmäs puolustusliittoa
Suomen Nato-jäsenyys olisi Venäjälle arvovaltatappio
Himanen toteaa, kuinka Venäjä on voinut varautua Suomen todennäköiseen Nato-jäsenyyteen jo vuosien ajan. Ukrainan sota on johtanut moniin muutoksiin, ja Nato-jäsenyydet ovat Himasen mukaan vain "piste i:n päälle."
– Todennäköinen Nato-jäsenyyden hakeminen julistaa aika äänekkäästi sitä, että muu Eurooppa hylkää Venäjän sotapolitiikan.
Himasen mukaan Nato-prosessin eteneminen osoittaa, että Venäjän pelottelu- ja uhkailutaktiikka ei ole purrut. Venäjälle Suomen todennäköistä Nato-jäsenyyttä hän kuvailee arvovaltatappioksi.
Venäjä julkaisikin oman kantansa nopeasti Niinistön ja Marinin lausunnon jälkeen Kremlin puhemiehen suulla. Suomen Nato-jäsenyyttä kuvataan uhkaksi Venäjälle, joka tulee poikimaan vastareaktion.
Lue myös: Kreml älähti: Suomen liittyminen Natoon ehdottomasti uhka Venäjälle – "Syy samantasoiseen vastareaktioon"
Himanen arvioi, että sodan alkuvaiheessa Vladimir Putinin tarkoituksena on ollut Euroopan turvallisuusjärjestyksen muuttaminen suopeammaksi Venäjälle. Lännen tiiviys on kuitenkin vain vahvistunut sodan edetessä.
– Putin luuli voivansa hajottaa lännen, mutta päinvastoin kävi.
Lue myös: Kyberturvallisuuden professori varoittaa hyökkäyksistä Suomen Nato-prosessin aikana
Ruotsin ja Suomen jäsenhakemusten samanaikaisuus äärimmäisen tärkeää
Venäjän täsmällisiä reaktioita tilanteeseen on Himasen mukaan kuitenkin vaikea ennustaa. Kahdenvälisiä suhteita Suomen ja Venäjän välillä Himanen kuvaa heikoiksi. Erästä asiaa Moskovan-suurlähettiläs korostaa.
– Suomen ja Ruotsin hakemuksen samanaikaisuudella on vahva turvallisuuspoliittinen merkitys. Jos toisen päätös on tehty ja toisen avoin, on jälkimmäinen herkempi Venäjän vaikutusyrityksille. Haluan korostaa päätöksenteon samantahtisuuden merkitystä.
Himasen mukaan jopa vuorokauden ero hakemusten saapumisella on merkittävä, ja vaikuttaa Venäjän keinoihin ja tapoihin reagoida esimerkiksi erilaisilla kyberhyökkäyksillä.
Himanen uskoo Suomen ja Ruotsin Nato-päätöksien syntyvän maanantain aikana.