Henkilön oma kokemus omasta sukupuolesta menee fysiikan edelle. Transtutkimuksissa autetaan oman itsen ja oman sukupuolen määrittämisessä.
Sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuus eivät kulje käsi kädessä, eikä niitä voi pitää toistensa synonyymeinä. Sukupuoli-identiteetillä ja seksuaalisella suuntautumisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, vaikka usein suuntautumisen määrittelemiseksi tuleekin tietää sukupuoli. Siksi pitäisi päästä eroon näkemyksestä, että sukupuolielimet määrittävät sukupuolen.
Henkilön oma kokemus omasta sukupuolesta menee fysiikan edelle, kertoo Mikko Väisänen, Pirkanmaan Setan tuki- ja neuvontapalvelun toiminnanjohtaja.
– Esimerkiksi osalla transtaustaisista henkilöistä, jotka siis ovat transprosessin läpikäyneet, voi olla terveydellisiä seikkoja, jotka eivät mahdollista leikkaushoitoja. Tai muista syistä ihminen ei halua kirurgisia toimenpiteitä. Ei tästä huolimatta ole mitään syytä kyseenalaistaa henkilön sukupuolta. Välttämättä anatomia ei kerro koko totuutta, Väisänen sanoo.
Transprosessissa ihmisen sukupuoli korjataan vastaamaan sitä sukupuolta, jota hän kokee olevansa. Ihminen voi esimerkiksi syntyä naisena, mutta kokea olevansa mies. Jos tällaisen henkilön sukupuoli korjataan mieheksi, hänestä voidaan käyttää termiä trans-mies. Vastaavasti henkilöstä, joka on syntynyt mieheksi ja myös kokee olevansa mies, voidaan käyttää termiä cis-mies.
Väisäsen mukaan oman sukupuolen pohdiskeleminen on paitsi tavallista, myös hyväksi.
– Jos sukupuolen moninaisuuden kokemus on hyvin vahva, voi hakeutua esimerkiksi Setan jäsenjärjestöjen vertaisryhmiin. Ympäri Suomea on parikymmentä eri ryhmää, joista ainakin puolella on omia, sukupuoleen keskittyneitä vertaisryhmiä. Voi olla yhteydessä Sinuiksi-hankkeeseen tai Trasekiin, joka on sukupuolivähemmistöjen oma etujärjestö, tai Setan transtukipisteeseen, Väisänen kuvaa.
Sukupuolenkorjaukseen pääsemiseksi tarvitaan ensimmäisenä lähete transtutkimuksiin. Sekä julkisen että yksityisen puolen lääkäri kelpaa lähetteen kirjoittajaksi.
– Jos potilas toivoo pääsevänsä tutkimuksiin, lääkärin itsensä ei tarvitse ottaa kantaa sukupuolen kokemuksen oikeellisuuteen. Sitähän ei oikeastaan kukaan voi tehdä toisen puolesta.
Transtutkimuksissa autetaan oman itsen ja oman sukupuolen määrittämisessä.
– Rauhoittaisin mieltä siinä, ettei ole mitään syytä hätääntymiseen. Omaa sukupuolta voi makustella kaikessa rauhassa. Siitä ei tarvitse huolestua, jos omaa lokeroa ei löydy, tai jos haluaa kyseenalaistaa olemassa olevat sanat.
Kuvituskuva.
Translaki vaikeuttaa prosessia
Suomessa transtutkimuksen saralla toimii kaksi yksikköä, yksi Tampereella ja toinen Helsingissä. Prosessissa omaa sukupuolta aletaan määrittää alusta asti.
– Tällä hetkellä määrittäminen on äärimmäisen tarkkaa. Niin sanottu erehtymismarginaali, eli henkilöt, jotka katuvat prosessiin lähtemistä, on yhden prosentin luokkaa. Seula on tehty hyvin tarkaksi.
Suurin haaste transgender-ihmisille Suomen osalta on vielä voimassaoleva translaki.
– Laki ei mahdollista esimerkiksi sitä, että henkilö voisi vaikkapa passia hakiessa ilmoittaa oman juridisen sukupuolensa, mikä muissa pohjoismaissa ja vaikkapa Argentiinassa on itsestäänselvyys. Myös vaatimus hedelmättömyydestä, eli että ei voi perustaa perhettä enää tämän prosessin jälkeen, on täysin kohtuuton ja epäinhimillinen, Väisänen sanoo.
– Muuten Suomen julkinen terveydenhuolto tekee prosessin osalta hyvää työtä, ja usein prosessin kulkuun ja lopputuloksiin ollaan tyytyväisiä.
Transprosessista voi myös saada "jäähyn", jonka aikana mietitään, mikä on seuraava askel. Mitään peruuttamatonta ei tehdä, ennen kuin henkilön sukupuolen kokemuksesta ollaan varmoja.
– Usein, kun kierrän puhumassa, herää kysymys, miksi tätä tehdään julkisin varoin. Ajatellaan, että nämä ovat niin kalliita toimenpiteitä. Tähän on helppo vastaus: hoidot mahdollistavat sen, että ihmisestä tulee toimintakykyinen. Hän palaa työelämään, ja usein voidaan välttää pitkäaikaiset mielenterveysongelmakierteet, Väisänen sanoo.
– Ihmisistä tulee omia itsejään ja siten veronmaksajia. Ja tietenkin onnellisia kansalaisia, minkä pitäisi olla se ensisijainen asia. Eikä se huoli kustannuksista.
Vähän aikaa sitten ilmestyneessä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen nuoria koskevassa vastaajat käyttivät yli sataa erilaista sanaa ja käsitettä kuvaamaan itseään ja sukupuoltaan. Sanasto, jota tavallisesti käytetään, on siis aivan liian suppea.
– Juuri hätä itsen määrittämisestä on se, minkä vuoksi meihin otetaan yhteyttä. Ja myös läheisten, vanhempien, puolison tai lasten huoli siitä, miten asiaan tulisi suhtautua, Väisänen kertoo Setan Sinuiksi-tukipalvelusta.
– Usein kannattaa antaa itselle aikaa, ja antaa tilaa hämmennykselle. Hämmennys on ihan hyvä reaktio ja sen päälle pääsee ottamaan asiaa paremmin haltuun. Pitää päästä kysymään kaikki kysymykset ja huolet, mitä aiheeseen liittyy.
