Ensin rokottamaton hoitaja Maria käskettiin pois töistä, pian nöyrä puhelu maanitteli tuuraamaan sairastuneita – "Sitten muutun taas bioaseeksi"

Paheneeko hoitajapula rokotepakon takia? 6:56
Paheneeko hoitajapula rokotepakon takia? Katso Superin Silja Paavolan haastattelu.

Rokottomattomat hoitajat eivät enää voi työskennellä normaalisti rokotepakon takia. MTV Uutisiin yhteyttä ottaneen hoitajan mukaan tilanne on absurdi: ensin työnantaja ilmoitti, että työt loppuvat ja hetken päästä sama ihmisen soitti ja pyysi paikkamaan sairastuneita.

Maria (nimi muutettu yksityisyyden suojaamiseksi) työskentelee sairaassa, eikä ole ottanut koronarokotteita.

– Esimieheni ilmoitti pari päivää sitten, etten enää saa tehdä työtäni, koska olen rokottamaton.

– Hetkeä myöhemmin hän soitti uudestaan ja kysyi nöyrästi, että voisinko sittenkin tulla seuraavaksi kahdeksi viikoksi rokotettujen työntekijöiden koronasairaslomia paikkailemaan, hän kertoo MTV Uutisille.

Marian käsitys on, että hänen työpaikallaan tilanne oli kaoottinen ja henkilöstöpula katastrofaalinen. Hän ihmettelee, miksei voi tehdä työtään normaalisti, vaan ainoastaan paikkaa sairauslomia.

– Sen kahden viikon jälkeen muuttuisin taas bioaseeksi enkä voisi tehdä työtäni, hän kärjistää.

Hoitajien palkoista tuli ilmiö. Katso video:

Sairaanhoitajien palkat kuohuttavat – hoitoalan työntekijät jakoivat palkoistaan kuvia sosiaalisessa mediassa:"Tämän verran kilahtaa tilille" 1:00

Onko rokotusvelvoitteesta potilaalle hyötyä vai haittaa?

Maria kyseenalaistaa, miten sote-työntekijöiden rokottaminen suojaa potilasta, kun se ei estä sairastumista ja vaikutus tartuttavuuteenkin on heikko.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kommentoi tällä viikolla, ettei hoitajien rokotusvelvoitetta enää voi perustella potilaiden suojelemisella.

– Suojaako rokotepakko siis jollakin tapaa potilaita, edistääkö se potilasturvallisuutta ja lisääkö se terveydenhuollon kantokykyä, Maria kysyy.

Marian mielestä painostavalla rokotepolitiikalla päinvastoin vaarannetaan potilasturvallisuutta ja heikennetään terveydenhuollon kantokykyä, kun terveet, motivoituneet, kokeneet ja osaavat ammattilaiset eivät saa tehdä työtään.

Absurdi tilanne

Maria ei halunnut ottaa koronarokotteita, koska hänestä rokotteiden hyöty–haitta-suhteet ja niiden teho suhteessa turvallisuuteen eivät ole olleet riittävät. Hän uskoo rokotteen riskinä olevan vakavat haitat, johon suhteutettuna sen teho on heikko.

– Olen päätynyt pidättäytymään rokotteesta työpaikan menettämisenkin uhalla, hän kertoo.

Maria kertoo, hänestä tuntuu absurdilta, että hän ei saa tehdä työtään rokottamattomuutensa vuoksi, vaikka on terve, kun samalla hänen rokotetut kollegansa sairastuvat koronaan.

Maria on huolissaan siitä, että samalla kun rokotetun henkilökunnan keskuudessa leviää koronatartuntoja pakottaen näitä sairauslomalle, uhkaa rokottamattoman henkilökunnan määrääminen pois tehtävistä vaarantaa potilasturvallisuuden.

Super ja Tehy: Suhtautuminen rokottamattomiin kirjavaa

Rokottamattomia työskentelee ilmeisesti yhä monin paikoin tehtävissä, jotka edellyttäisivät kolmen rokotteen ottamisen.

Tämän mahdollistaa laissa mainittu kohta, jonka mukaan rokottamattomia voidaan ottaa töihin vain erityisestä syystä, kuten potilasturvallisuuden takaamiseksi. Potilasturvallisuuden voisi vaarantaa pula henkilöstöstä.

Ammattiliitto Superista kerrotaan, että tilanne rokottamattoman työvoiman käytöstä on tällä hetkellä todella kirjava.

Monin paikoin rokottamattomat ovat saaneet jatkaa työssään suojavarustein, koska muutoin henkilökunta ei riitä. Jossain paikoissa on alettu vasta nyt selvittämään henkilöstön rokotusten tilannetta.

Superin tietojen mukaan rokottamattomien sijaisiksi on jossain paikoissa otettu kouluttamattomia henkilöitä.

Myös Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi vahvistaa MTV Uutisille, että sairaanhoitopiirien käytännöt vaihtelevat paljon.

Joissain sairaanhoitopiireissä, joissa hoitajapula on kova, rokottamattomia hoitajia pidetään töissä potilasturvallisuuden takaamiseksi.

– Osa sairaanhoitopiireistä käyttää selkeästi sitä mahdollisuutta työvoimapulaan liittyen. Eikä tämä ole yllätys, sillä me kaikki tiedämme, millainen pula hoitajista on, Kirvesniemi toteaa.

Kirvesniemen tietoon ei ole kuitenkaan tullut tietoa tapauksista, joissa rokottamattomia olisi pitänyt hälyttää töihin rokotettujen sairauslomien vuoksi.

Näin vastaavat sairaanhoitopiirit

MTV Uutiset tiedusteli eräistä sairaanhoitopiireistä, miten paljon niissä on nojauduttava rokottamattoman henkilökunnan työpanokseen.

Suurimman sairaanhoitopiiri HUSin alueella yhä selvitetään sitä, miten kattavasti sen henkilöstö on ottanut koronarokotteet.

Kuun lopussa luvun arvioitiin olevan yli 95 prosenttia ja täydentyvän. Sairaanhoitopiiri tarkastaa vielä henkilökuntansa rokotusstatusta.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella arvioidaan, että 1–2 prosentilla henkilöstöstä on raportoimaton tai puutteellinen suoja. Rokottamattoman henkilöstön käyttö on tarpeen korkeintaan muutamissa harvoissa työtehtävissä.

Vastaava tilanne vaikuttaa olevan Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, josta arvioidaan, että siellä ei juuri jouduta tukeutumaan rokottamattomaan työvoimaan, vaikka selvitykset yhä ovat kesken. Arvio on, että siirtymävaiheessa ja yksittäisissä toiminnoissa asiaa joudutaan miettimään.

Mediassa on uutisoitu, että kuitenkin esimerkiksi Tampereen kaupungilla rokottamattomien hoitajien käyttöä on jatkettu, koska henkilöstöpula vaarantaisi muuten potilasturvallisuuden. Puutteita on esimerkiksi kotihoidossa ja palveluasumisessa.

Myös pienemmissä sairaanhoitopiireissä tilanne vaikuttaa hyvältä. Esimerkiksi Satasairaalassa rokotevelvollisuuden piirissä on kolmisen tuhatta henkilöä, joista runsaat kaksi prosenttia on rokottamattomia. Sairaalasta kerrotaan heidän tiedossaan olevan vain muutamia työntekijöitä, jotka työskentelevät sairaalassa, vaikka heillä ei ole koronarokotteita.

– Näyttäisi siltä, että emme juurikaan joudu turvautumaan rokottamattoman henkilökunnan käyttämiseen, sieltä kerrotaan.

Lue myös:

    Uusimmat