"Eniten pelottaa, unohtuuko silitysrauta päälle" – Nuorisoa ei nykypäivä huoleta, kunhan media ei lietsoisi pelkoa

Professorit Jarno Limnéll ja Jari Rantapelkonen ovat kartoittaneet nuorison pelkoja Suomessa, joka on kokenut viime vuosina isoja muutoksia. Talouden taantuma, turvapaikanhakijat, poliittiset kiistat, vihapuhe, terrorismin pelko.

Yhtä lailla rajojamme kolkuttelevat Venäjän aggressiot tai ilmastokysymykset, emmekä pääse pakoon suurvaltakiistojakaan.

Turvallisen Suomi-neidon sylissä

Mutta nuoriso ei tästä menosta näytä yöuniaan menettävän turvallisen Suomi-neidon sylissä.

– Yllätyimme, miten tärkeää nuorille ovat ensi sijassa oma taloudellinen hyvinvointi ja lähipiiri. Näistä kannettiin eniten huolta. Toisena tulee yhteiskunnan huolenpito: terveydenhuolto ja koulutus. Kolmantena yhteiskunnan järjestys: virkamiehet, poliisi ja armeija.

– Vasta tämän jälkeen mietitään ulkoisia uhkia tai ympäristökysymyksiä, hämmästelee Aalto-yliopiston professori Jarno Limnéll.

Niin, miksi tällainen tutkimus piti tehdä maailman ehkä turvallisimmassa maassa?

– Nuoret tekevät tulevaisuuden Suomen ja on tärkeää tietää, mitkä ovat turvallisuutta synnyttäviä tekijöitä tai turvallisuuden uhkakuvia.

Media lietsoo turhia pelkoja

Esittelen kirjaa kadulla vastaan kävelevälle opiskelijaneitoselle Nea-Maria Aallolle. Hän katsoo kantta.

– Olisihan se kamalaa, jos meillä pitäisi jatkuvasti pelätä luotien ampumista ikkunoihin, mutta Suomi ei ole tuollainen, tuumii Aalto.

– En pelkää mitään, kun lähden aamulla ovesta ulos. Enemmän pelkään sitä, että unohdan silitysraudan päälle kuin että joku ryöstäisi minut kadulla.

Tutkimuksen julkistamiseen saapuneet Ruotuväki-lehden toimittajat antavat sapiskaa medialle ja katsovat yli rajojen.

– Kavereiden kanssa olemme ärtyneinä keskustelleet siitä, miten media lietsoo pelkoja ja uhkakuvia, kritisoi varusmies Niko Häggman.

- Armeijassa tulee pohdittua maailmanpolitiikka, Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean kiistoja. Ei se nyt varsinaisesti pelota, mutta silti miettii, että entäs jos jotain... Oma elämä on ihan kunnossa, pohtii varusmies Lauri Arjas.

Professori Limnéll jakaa vuolaasti kehuja nuorelle polvelle.

– Verotus nousee tutkimuksessa arvoksi. Se nähdään turvallisuutta ja vakautta ylläpitävänä. Eriarvoisuutta ja syrjäytymistä halutaan torjua. Ja nuoriso haluaa osallistua tulevaisuuden rakentamiseen: maanpuolustuksella ja muillakin tavoin.

– Yksi tutkimuksen perusviesti on se, että nuoret haluavat löytää kanavia vaikuttaa yhteiskuntaan ja arvostavat vakaata hyvinvointivaltiota. Tämä viesti on saatava myös poliitikoille, pohtii professori Limnéll.