Suomessa kasvaa kunnollisten nuorten sukupolvi, joka tahtoo pysyvää työtä ja turvallisen perhe-elämän. Poliitikoille tämä on kuin märkä uni, koska mitään kapinaa ja suuria muutoksia ei haluta.
Perheyritysten liitto on tehnyt yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa Suomi100-nuorisotutkimuksen, johon 1047 nuorta vastasi. Ikähaitari on 15-35 vuotta, kun ikääntyvässä Suomessa alle kolmevitosetkin lasketaan nuoriksi.
Perhe ja työnteko perusarvoina
Tutkimuksen yleissävy on kuin isänmaallisesta juhlapuheesta. Raportissa todetaan, että " nuorilla ovat perusarvot kohdallaan, usko työntekoon ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vahvaa".
Ovatko nuoret siis entistä konservatiivisempia?
– Perusarvot ovat sitä, että nuori haluaa tavallisia, hyviä asioita elämältä: työ, koti ja perhe. Mielestäni se ei ole mitään konservatiivisuutta. Työtä ja yrittäjyyttä arvostetaan, kuvailee Taloustutkimus Oy:n päällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen.
Enemmistö nuorista haluaa vakituisen työn, vaikka yrittäjyyskin kiinnostaa. Tosin vain 13 prosenttia vastaajista olisi valmis oikeasti perustamaan firman. Verojen maksu on kunniassa, tätä vaaditaan myös firmoilta. Samoin isänmaan tarjoama hyvä koulutus on tärkeää.
Usko liki kaikkiin asioihin hiipuu sitä enemmän, mitä vanhemmilta nuorilta kysytään.
– Parikymppisten ja nuorempien elämään kuuluu tietynlainen katteeton optimismi, Rahkonen naurahtaa.
– Mutta ehdottomasti parempi, että tulevaisuuteen suhtaudutaan valoisasti, tätä pitäisi myös julkisesti tukea.
Nuoriso sopeutuu muutoksiin – koska on pakko
Tämän tutkimuksen perusteella romuttuu monta väitettä. Nuoriso ei ole tyytymätöntä eikä moiti vanhempia sukupolvia ahneudesta. Nuoret sopeutuvat siihen, että ihmiseloa mitataan markkinoilla.
– Takavuosina töihin repäistiin, kun meni työpaikan ovelle. Nuoret eivät tästä pääse nauttimaan, koska nyt ajan sanoja ovat kilpailu, globalisaatio ja markkinoiden valta. Hoetaan palvelujen yksityistämistä sekä monopolien ja sääntelyn purkua. Tämähän on nykyhallituksen sanastoa. Kumma olisi, jos ajan henki ei vaikuttaisi nuoriinkin, analysoi tutkija Rahkonen.
– Mutta ei tämä tarkoita, että nuoret olisivat kovia ja sydämettömiä. Muutos otetaan annettuna ja siihen pitää sopeutua.
Slush-hehkutus vie harhaan
Rahkonen suomii kaikenlaista startup- ja slush-hehkutusta harhaisena kuvana nuorten tavoitteista.
– Eivät nuorten elämä ja tavoitteet ole tuollaisia. Voi olla, että moni nuori kokee tässä hypetyksessä, että onko tämä minun yhteiskuntani ollenkaan, kun en ole Supercellin perustaja tai menestyvä tubettaja.
– Minä peräänkuulutan tavallisen kovaa työtä tekevän nuoren arvostamista, vaatii tohtori Rahkonen.