Elokuvien restaurointi on salapoliisityötä

Kaksi Euroopan kulttuurikaupunkia, Bryssel ja Bologna, ovat koonneet arkistojensa aarteista esityssarjan Suomen elokuva-arkistoon. Tänään käynnistyvän sarjan yhteydessä järjestetään myös avoin seminaari, jossa käsitellään kadonneiden elokuvien jäljittämistä ja harvinaisuuksien restaurointia.

Bolognan elokuva-arkiston johtaja Vittorio Boarini on restauroinnin asiantuntija.

-Vasta 80-luvulla tiedostettiin se, että elokuvalla oli oikeus tulla restauroiduksi samoin kriteerein kuin muutkin taidemuodot. Maalausten, veistosten ja kirjallisuuden tavoin elokuvaa alettiin restauroida filologisen metodin mukaan. Niitä ryhdyttiin rakentamaan uudestaan kuva kuvalta. Useimmissa elokuva-arkistossa on tunnistamattomien elokuvien osasto. Niissä työskentelee yleensä hieman iäkkäämpiä ihmisiä, joilla on erinomainen kasvomuisti.

-Tämä johtuu siitä, että heidän on tunnistettava tuntemattomasta elokuvasta vähintään kaksi näyttelijää. Kun näyttelijät on tunnistettu, tutkitaan käsikirjoja näiden näyttelijöiden tekemistä elokuvista. Siten kurotaan umpeen verkkoa, ja kyetään vähitellen jäljittämään elokuvan kertoma tarina, selvittää Boarini.

Bolognan elokuva-arkiston restaurointinäytteestä käy esimerkiksi tanskalaisen mestariohjaajan ensimmäinen äänielokuva, Carl Th. Dreyerin Vampyr vuodelta 1932, jossa henkilöt ajelehtivat varjojen valtakunnassa todellisuuden muuttuessa uneksi ja unen todellisuudeksi.

-Elokuvan omistaja voi halutessaan tuhota elokuvan, harmittelee Boarini.

-Mutta jos omistaa 1500-luvulta peräisin olevan renessanssimaalauksen, sitä ei ole lupa tuhota.
(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat