Elisabeth Rehn palasi Bosniasta

Sodassa kadonneiden kohtalon selvittämiseksi on perustettu useita kansainvälisiä selvittelyryhmiä, jotka eivät Rehnin mukaan kuitenkaan ole onnistuneet työssään. Bosnia-Hertsegovinassa on yhä tuhansia tunnistamattomia vainajia.

Kadonneiden omaisten kärsivällisyys alkaa Rehnin mukaan jo aivan aiheellisestikin loppua - epävarmuus varastoitujen vainajien henkilöllisyydestä on nöyryyttävää sekä uhreille että omaisille. Lisäksi huhut salaisista leireistä ja vankiloista, joissa kadonneita yhä olisi, kiertävät edelleen sitkeinä.

Koska etninen jako on useilla alueilla muuttunut, ei hautaaminenkaan ole yksinkertaista: uudet etniset enemmistöt eivät mieli vähemmistöön kuuluvien uhrien hautaamista alueelleen, ja jopa väliaikaisesta hautaamisesta on keskusteltu.

Rehn haluaa jouduttaa kadonneiden kohtalon selvittämistä ja aikookin ottaa asian esille esille elokuussa, kun hän tapaa Suomessa vierailevan YK:n pääsihteerin Kofi Annanin.

Ihmisoikeuksia ei vieläkään kunnioiteta

Ihmisoikeuksia ei Bosniassa Rehnin mukaan edelleenkään kunnioiteta, vaan etninen erottelu on yhä käynnissä, joskin hienostuneemmin keinoin. Etnisesti yhtenäisille seuduille ei vieläkään hevin hyväksytä uusia tulokkaita - alueille pyrkiville vähemmistöille ei anneta työtä tai asuntoja.

Sotarikoksista epäiltyjen pysyminen vapaalla jalalla hiertää Rehnin mukaan kaikkia.

Syyskuun vaalit ovat tärkeät

Syyskuussa pidettäviin kunnallisvaaleihin panostetaan Rehnin mukaan valtavasti. Myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin Bosnia-operaation johtajan Robert Frowickin mukaan vaalien on pakko onnistua.

Kunnallisvaalit eivät Rehnin mukaan kuitenkaan välttämättä tuo ratkaisua ristiriitoihin. Koska äänioikeutetut voivat vaaleissa äänestää joko nykyisellä tai entisellä kotipaikkakunnallaan, voi esimerkiksi nykyään kroaattienemmistöiselle paikkakunnalle syntyä vaalien seurauksena serbienemmistöinen kunnallishallinto.

Rehn pyrki matkallaan kannustamaan erityisesti naisia vaaliehdokkaiksi.

Serbien sisäinen valtataistelu yhä käynnissä

Vaalien lisäksi alueen kuuma kysymys on serbien keskinäinen valtataistelu, joka ei näytä laantumisen merkkejä.

Serbitasavalta on jakautunut Palessa pääpaikkaansa pitäviin, sotarikoksista epäiltyä Radovan Karadzicia kannattaviin kovan linjan serbeihin sekä presidentti Biljana Plavsicin kannattajiin Banja Lukassa.

Rehnin mukaan presidentti Plavsic on sitä mieltä, että vain Daytonin rauhansopimuksen pitäminen antaa toivoa lopullisesta rauhasta. Plavsic ei Rehnin mukaan myöskään vastusta sotarikollisten pidättämistä.

Länsimaille Plavsic on kovan linjan serbejä parempi yhteistyökumppani, mutta hänen asemansa serbien sisäisissä poliittisissa taistoissa voi Rehnin mukaan kärsiä lännen liiallisesta myötämielisyydestä.

Serbejä ei saa jättää paitsioon

Rehn painotti, että mikäli rauhan toivotaan olevan pysyvä, serbejä ei saa jättää kansainvälisen avun ulkopuolelle. Myös kansainvälinen Bosnia-lähettiläs Carlos Westendorp pitää välttämättömänä, ettei serbejä eristetä.

Rehn kiittelikin Bosnian avun lahjoittajamaita näiden kuluvalla viikolla tekemistä päätöksistä, joihin sisältyy hänen mukaansa sekä porkkanaa että keppiä: vähemmistöjä ei jätetä avun ulkopuolelle, mutta toisaalta apu evätään niiltä, jotka suojelevat sotarikoksista epäiltyjä.
(STT)