Elinkeinoelämä ryöpyttää hallitusta velanotosta: "Uhkana rajut veronkiristykset"

Elinkeinoelämän edustajat suomivat hallitusta siitä, että se ottaa niin paljon velkaa nykyisessä vahvassa suhdannetilanteessa.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) toteaa, että velan laskua siirretään tuleville sukupolville ja esimerkiksi ero Ruotsiin julkisen velan bruttokansantuoteosuuden osalta on valtava.

– Näin valtava velka voidaan kääntää vain talouden kasvulla ja vaikuttavilla reformeilla. Nyt uhkana ovat rajut veronkiristykset tulevaisuudessa ja olematon kyky kestää koronan tyyppisiä talouden sokkeja, toteaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotteessa.

Myös Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi moittii hallitusta elvyttävästä finanssipolitiikasta keskellä huippusuhdannetta. Hänen mukaansa elvyttävä politiikka viime vuonna koronakuopassa oli järkevä valinta, mutta elvyttävän politiikan jatkaminen ensi vuoden budjetissa on jo selkeä virhe.

Hallitus päätti budjettiriihessään esittää vuodelle 2022 budjettia, joka on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen.

– Olisin todella toivonut, että hallituspuolueet olisivat suhtautuneet alijäämän ja velkaantumisen supistumiseen samalla intohimolla kuin sinänsä tarpeellisiin päästövähennyksiin, Romakkaniemi sanoo tiedotteessa.

Lue myös: Hallitus esitteli ensi vuoden budjetin – veronkorotuksia 100 miljoonan euron edestä, arvonnousuvero käyttöön vuodesta 2023 alkaen

Suomen Yrittäjät: Olisi pitänyt uudistaa työttömyysturvaa

EK:n mukaan hallitus siirtää jälleen kerran hallitusohjelman kannalta keskeisiä talous- ja työllisyyspäätöksiä hamaan tulevaisuuteen.

– Hallitus on tehnyt työllisyyspäätöksiä 42 000–44 000 työllisestä, mutta niiden julkista taloutta vahvistava vaikutus on vain 450 miljoonaa, kun tavoitteena pitäisi olla kahden miljardin vaikutus. Hallitus kertoo tekevänsä lisäpäätöksiä ensi vuonna, joilla julkinen talous tasapainottuu 110 miljoonaa. Näin ollen julkisen talouden pohja pettää, EK:n tiedotteessa todetaan.

Suomen Yrittäjien mukaan yritysten kasvua hidastava työvoimapulla ei helpotu riihestä saatavilla lääkkeillä.

– Hallitus lykkää tapansa mukaan uudistuksia. Olisi pitänyt uudistaa työttömyys- ja muuta sosiaaliturvaa, sanoo pääekonomisti Mika Kuismanen.

Lue lisää: Oppositio grillasi hallitusta budjetista: "Miksi otatte 7 miljardia velkaa" – näin eduskunnan kyselytunti eteni

Arvonnousuvero saa kritiikkiä

EK:n mielestä ehdotettua maastapoistumisveroa ei tulisi ottaa käyttöön. Myös Keskuskauppakamari toteaa tiedotteessa, että maastapoistumisvero on täysin vääränlainen viesti kansainvälisesti liikkuville osaajille ja sijoittajille.

Hallituksen budjettineuvotteluissa sovittiin, että vuonna 2023 otetaan käyttöön henkilöiden arvonnousuvero siten, että täällä kertyneen omaisuuden myyntivoitot verotetaan Suomessa myös silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa.