Pääministeripuolue SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen on huolissaan Suomessa käytävästä keskustelusta eläkkeiden riittävyydestä tulevaisuudessa.
Kiljunen väitteli eläkkeistä MTV:n Uutisaamussa oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasosen kanssa.
Lue myös: Nykyinen maksutaso ei riitä eläkkeisiin tulevaisuudessa – tällaisia vaihtoehtoja ongelman ratkaisuksi on
Suomessa syntyi keskustelua eläkerahastojen tilanteesta, kun Eläketurvakeskus julkaisi viime perjantaina selvityksen, jonka mukaan nykyinen eläkemaksutaso ei riitä noin 30 vuoden jälkeen eläkkeiden maksamiseen.
Eläketurvakeskuksen mukaan vähitellen, mutta vakaasti kehittyvä rahoitusongelma johtuu etenkin Suomen alhaisesta syntyvyydestä.
"Luulen, että kansalaiset ovat immuuneita eläkepopulismille"
Kansanedustaja Kiljusen mielestä keskustelua pitäisi ennemminkin käydä nyt eläkeläisten köyhyydestä ja eläkkeiden nostamisesta.
– Pannaan faktat ensin kohdilleen. Meillä eläkeläisväestö on ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintasoa lasketaan. Vuonna 1995 otettiin käyttöön taitettu indeksi, jonka tehtävänä on laskea eläkkeiden tasoa ja kasvattaa rahastoja, ja rahastot ovat kasvaneet tosi hulppeasti.
Lue myös: Neljäsosa palkasta menee eläkkeisiin, eikä sekään pian riitä – näin eläkemaksujen korottamiselta voitaisiin välttyä
Kokoomuksen Laasonen kuittasi Kiljusen kommentit eläkepopulismina.
– Luulen, että kansalaiset ovat aika immuuneita eläkepopulismille näinä aikoina, varsinkin sen jälkeen, mitä tapahtui SDP:n viime vaalien alla lupaamalle vappusataselle. Sehän unohtui heti.
"Erikoinen keskustelu"
Laasonen pitää tärkeänä, että kansalaisten luottamus eläkejärjestelmään säilyy jatkossakin ja että keskustelua asiasta käydään nyt.
– Pidän aika huolestuttavana sitä, että ministerikin totesi, että ei ole nyt tarvetta keskustella tästä asiasta. Minusta aina, kun varoitetaan pitkän aikavälin eläkejärjestelmän kestävyydestä, pitää olla tarkkana.
Laasonen nosti esiin myös Eläketurvakeskuksen selvityksessä ilmi tulleen syntyvyyden alenemisen.
– Nyt kun ikäluokat pienenevät ja on vielä odotettua matalampaa syntyvyyttä, se johtaa siihen, että meillä on rahoitusvajetta pidemmällä tähtäimellä.
Lue myös: Orpolta tiukka viesti hallitukselle: "Kysymys ei ole mistä leikataan, vaan mistä saadaan lisää tuloja"
Kiljunen näkee keskustelun syntyvyydestä ja sen alenemisesta erikoisena.
– Tämänkin on erikoinen keskustelu. Otetaan irralleen yksi tekijä yhteiskunnasta ja todetaan, että sillä on joku vaikutus 30 vuoden päässä. Syntyvyyden alenemisen välitön vaikutus on, että huoltosuhde helpottuu yhteiskunnassa, koska lapsia on vähemmän. Ja pidemmällä jännevälillä se nostaa aina työllisyysastetta automaattisesti.
– Työn tuottavuus nousee, ja maahanmuutto saattaa muuttaa populaation määrää. Tämä on hatusta otettu yksi ainoa argumentti tähän. Näitä on keksitty koko ajan, että ei voida keskustella varsinaisista asiasta eli pienimpien eläkkeiden nostosta, Kiljunen lataa.
Kiljunen näkee, että pienimpiä eläkkeitä voitaisiin nostaa nipistämällä eläkerahastojen kasvusta.
"Työllisyysuudistuksia siirrettiin jälleen"
Sanni Grahn-Laasonen mielestä Suomessa pitäisi päästä lähemmäs pohjoismaista 80 prosentin työllisyysastetta, jotta eläketurvajärjestelmä voitaisiin turvata.
– Etenkin nyt, kun meillä on pienenevät ikäluokat. Minua huolestuttaa se, että työllisyyspäätökset eivät ole olleet korkealla hallituksen prioriteettilistalla. Nyt kävi jälleen niin viimeisessä budjettiriihessä, että päätöksiä työllisyysuudistuksista siirrettiin ensi vuoden alkuun.
Laasonen katsoo, että työllisyysasteen nostamiseen tarvitaan perhevapaauudistus, paikallisen sopimisen lisäämistä sekä työmarkkinoiden uudistuksia.