Eläkkeiden riittävyys nostatti tunteita Uutisaamun väittelyssä – Sanni Grahn-Laasoselta viiltävä kuitti Kimmo Kiljuselle

– Pannaan faktat ensin kohdilleen. Meillä eläkeläisväestö on ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintasoa lasketaan. Vuonna 1995 otettiin käyttöön taitettu indeksi, jonka tehtävänä on laskea eläkkeiden tasoa ja kasvattaa rahastoja, ja rahastot ovat kasvaneet tosi hulppeasti.

Lue myös: Neljäsosa palkasta menee eläkkeisiin, eikä sekään pian riitä – näin eläkemaksujen korottamiselta voitaisiin välttyä

Kokoomuksen Laasonen kuittasi Kiljusen kommentit eläkepopulismina.

– Luulen, että kansalaiset ovat aika immuuneita eläkepopulismille näinä aikoina, varsinkin sen jälkeen, mitä tapahtui SDP:n viime vaalien alla lupaamalle vappusataselle. Sehän unohtui heti.

"Erikoinen keskustelu"

Laasonen pitää tärkeänä, että kansalaisten luottamus eläkejärjestelmään säilyy jatkossakin ja että keskustelua asiasta käydään nyt.

– Pidän aika huolestuttavana sitä, että ministerikin totesi, että ei ole nyt tarvetta keskustella tästä asiasta. Minusta aina, kun varoitetaan pitkän aikavälin eläkejärjestelmän kestävyydestä, pitää olla tarkkana.

Laasonen nosti esiin myös Eläketurvakeskuksen selvityksessä ilmi tulleen syntyvyyden alenemisen.

– Nyt kun ikäluokat pienenevät ja on vielä odotettua matalampaa syntyvyyttä, se johtaa siihen, että meillä on rahoitusvajetta pidemmällä tähtäimellä.

Lue myös: Orpolta tiukka viesti hallitukselle: "Kysymys ei ole mistä leikataan, vaan mistä saadaan lisää tuloja"

Kiljunen näkee keskustelun syntyvyydestä ja sen alenemisesta erikoisena.

– Tämänkin on erikoinen keskustelu. Otetaan irralleen yksi tekijä yhteiskunnasta ja todetaan, että sillä on joku vaikutus 30 vuoden päässä. Syntyvyyden alenemisen välitön vaikutus on, että huoltosuhde helpottuu yhteiskunnassa, koska lapsia on vähemmän. Ja pidemmällä jännevälillä se nostaa aina työllisyysastetta automaattisesti.

– Työn tuottavuus nousee, ja maahanmuutto saattaa muuttaa populaation määrää. Tämä on hatusta otettu yksi ainoa argumentti tähän. Näitä on keksitty koko ajan, että ei voida keskustella varsinaisista asiasta eli pienimpien eläkkeiden nostosta, Kiljunen lataa.

Kiljunen näkee, että pienimpiä eläkkeitä voitaisiin nostaa nipistämällä eläkerahastojen kasvusta.

"Työllisyysuudistuksia siirrettiin jälleen"

Sanni Grahn-Laasonen mielestä Suomessa pitäisi päästä lähemmäs pohjoismaista 80 prosentin työllisyysastetta, jotta eläketurvajärjestelmä voitaisiin turvata.

– Etenkin nyt, kun meillä on pienenevät ikäluokat. Minua huolestuttaa se, että työllisyyspäätökset eivät ole olleet korkealla hallituksen prioriteettilistalla. Nyt kävi jälleen niin viimeisessä budjettiriihessä, että päätöksiä työllisyysuudistuksista siirrettiin ensi vuoden alkuun.

Laasonen katsoo, että työllisyysasteen nostamiseen tarvitaan perhevapaauudistus, paikallisen sopimisen lisäämistä sekä työmarkkinoiden uudistuksia.

• 00:01
  Työ

  Vain harva tuleva eläkeläinen on säästänyt tai sijoittanut – näin he aikovat selviytyä
• 25.2.13:22
  Politiikka

  Sanni Grahn-Laasonen: Yrittäjien eläkejärjestelmän ratkaisulle takaraja
• 21.2.06:28
  Politiikka

  USU: Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö ei rajaisi eläkeleikkauksia säästöjen ulkopuolelle
• 21.2.05:22
  Media

  Rakastettu radioääni Jari Aula paljastaa, miltä tuntui puhua ensi kertaa koko Suomelle
• 20.2.21:44
  Työ

  Katosiko yli 60-vuotias työkaverisi työpaikalta?
• Lataa lisää