Samalla yli puolet 18–29-vuotiaista ei usko, että eläkkeet pystytään maksamaan myös tulevaisuudessa.
Hieman yli puolet suomalaisista luottaa suomalaiseen eläketurvajärjestelmään, ilmenee Eläketurvakeskuksen vuosittaisesta Eläkebarometristä.
Kriittisesti eläkejärjestelmään suhtautui neljännes vastaajista.
Eniten luottamusta on yli 60-vuotiailla, eläkeläisillä ja toiseksi alimpaan tuloluokkaan kuuluvilla.
Keskimääräistä vähemmän luottoa löytyi alle 30-vuotiailta, yrittäjiltä, opiskelijoilta ja työttömiltä.
Vajaa puolet vastaajista arvioi, että eläkkeet pystytään maksamaan myös tulevaisuudessa. Eri mieltä väitteen kanssa oli neljännes vastaajista.
18–29-vuotiaista yli puolet oli jokseenkin tai täysin eri mieltä siitä, että eläkkeet pystyttäisiin maksamaan myös tulevaisuudessa.
Tutkimusyhtiö Ve rianin huhtikuussa toteuttamaan kyselyyn vastasi noin tuhat täysi-ikäistä suomalaista. Aineisto on painotettu iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.
Erityisen huolissaan ovat nuoret ihmiset
Suosituin uudistuksen osa oli niin sanottu inflaatiovakauttaja. Sitä kannatti noin 60 prosenttia vastaajista.
Inflaatiovakauttajalla tarkoitetaan mekanismia, jolla hidastetaan eläkkeiden indeksikorotuksia, jos hinnat nousevat palkkoja nopeammin kahden vuoden ajan.
Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen sanoo selitykseksi sen, ettei eläkeuudistus näy suoraan ihmisten arjessa.
– Mekanismit osuivat enemmän yleisiin järjestelmän toimintoihin, kuten sijoitustoiminnan säätelyyn tai inflaatiomekanismiin.
Luottamus eläkejärjestelmään on kuitenkinlaskussa. Tenhusen mukaan tätä selittää lisääntynyt epävarmuus maailmassa
– Hinnat ja työttömyys ovat nousseet, minkä lisäksi suuret kriisit ovat vaikuttaneet luottamuksen laskuun.
Erityisen huolissaan ovat nuoret ihmiset sekä taloudellisesti heikossa asemassa olevat ihmiset.
– Eläkkeethän kertyvät töiden mukana, joten jos töihin on vaikea päästä, ollaan epävarmoja eläkeajan toimeentulosta.
Päivitys 1.7.2025 kello 7.39: lisätty haastateltavan osuus aamun lähetyksestä.