Nykyinen eläkemaksutaso ei riitä tulevaisuudessa eläkkeiden maksamiseen, käy ilmi tuoreesta selvityksestä. Rahoitusongelma kehittyy vähitellen, mutta vakaasti. Se johtuu etenkin Suomen alhaisesta syntyvyydestä.
Eläketurvakeskuksen tilaamassa arviossa eläkejärjestelmästä kehotetaan, että Suomen on jatkettava uudistuksiaan eläkkeiden rahoituksen varmistamiseksi. Raportin mukaan seuraavien 20–25 vuoden ajan tarvittava eläkemaksutaso on melko vakaa ja sen nousukäyrä loiva, mutta sitten se nousee merkittävästi.
Eläketurvakeskus on arvioinut, että nykyinen eläkemaksutaso riittää noin kolmekymmentä vuotta. Sen jälkeen työllisten määrä suhteessa eläkkeen saajien joukkoon ei ennusteiden mukaan olisi enää riittävä.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Mikko Kauton mukaan eläkemaksujen riittävyyteen vaikuttavat tulevaisuudessa myös esimerkiksi työllisyyden, ansioiden ja maailmantalouden kehitys sekä työeläkevarojen tuotto.
– Jos näissä tulee vaikeuksia, kolmekymmentä vuotta ei riitä, vaan vaikeuksia tulee vastaan jo aiemmin, Kautto sanoo.
Eläkemaksujen korotus vai sopeutuskeinot?
Kauton mukaan raportin tärkein huomio liittyy siihen, että nykyiset säännöt eläkejärjestelmässä eivät vastaa matalan syntyvyyden haasteeseen eivätkä tilanteeseen, jossa tulisi esimerkiksi taloussokki.
Raportin on laatinut tanskalainen professori Torben M. Andersen. Siinä kiitellään, että Suomessa elinajan piteneminen on otettu eläkemaksuissa hyvin huomioon. Käytössä on jo elinaikakerroin ja elinajan pitenemisen huomioiva vanhuuseläkkeen nousu. Nämä eivät kuitenkaan täysin korvaa muutoksia eliniässä.
Tulevaisuuden rahoitusongelma voidaan ratkaista selvityksen mukaan kahdella tavalla. Joko siihen reagoidaan, kun paha tilanne tulee vastaan tai sitten päätetään etukäteen sopeutuskeinoista, joiden mukaan toimitaan, jos vaikeuksia tulee.
– Minusta aika selkeästi Andersen kannattaa sitä, että parempi on sopia säännöstä, koska se poistaa epävarmuutta ja siitä tulee eri sukupolville ymmärrys, mitä on odotettavissa, ja sukupolvierot voidaan huomioida etukäteen, Kautto sanoo.
Mikä sukupolvi maksaa?
Rahoituksen ratkaisutapa vaikuttaa eri tavoin eri sukupolviin. Jos maksutason korotuksia lykätään, se johtaa tulevien sukupolvien taakan lisääntymiseen, kun taas maksun korottaminen heti kohdistuu nyt työssä oleviin.
– Sopeutuksen lykkääminen ei ole tulonjaon kannalta neutraalia, ja siksi rahoitushaasteesta on syytä keskustella, vaikka se ei ole akuutti ongelma, Andersen sanoo selvityksessä.
Suomessa keskimääräinen kuukausipalkka on Kauton mukaan noin 3 600 euroa. Palkasta maksetaan tällä hetkellä työeläkevakuutusmaksuja 24,4 prosenttia siten, että työnantaja maksaa suurimman osan.
Jos tulevaisuudessa tarvittava lisäys rahoitukseen tehtäisiin eläkemaksujen korotuksin, reilun 60 vuoden päästä palkasta noin 30 prosenttia menisi työeläkemaksuihin, käy ilmi raportista. Jos eläkemenojen nousuun pyrittäisiin varautumaan ennalta, maksutasoa pitäisi nostaa saman tien reilulla parilla prosentilla ja jatkaa sillä tasolla vuoteen 2085 asti.
Julkistalouden huono kestävyys tuo epävarmuutta
Eläkejärjestelmään tuo epävarmuutta myös julkisen talouden huono kestävyys. Andersenin mukaan julkisen talouden kestävyysongelman ratkaiseminen olisi tärkeää ja se lisäisi myös koko sosiaali- ja eläketurvan uskottavuutta.
– Emme tiedä, mitä valtion päättäjät tulevat tekemään. Jos he eivät saa aikaiseksi päätöksiä valtion puolella, voi olla, että sopeutus tulee eläkejärjestelmän puolelle, Kautto tulkitsee.
Selvityksessä pohditaan myös työeläkevaroihin liittyvää sääntelyä ja sen optimaalisuutta. Selvityksen mukaan sääntely kannattaisi perata kunnolla, jotta riskin ja tuoton tasapaino olisi parempi kuin nykyisin.
– Meillä voisi olla työeläkevaroille, joita on 240 miljardia euroa, saatavissa nykyistä parempi tuotto. Näin paine maksutason nostoon ei myöskään olisi niin suuri, Kautto sanoo.