Eläkesäästöjen kato säikäytti kansan

45 minuuttia -ohjelman haastattelema johtava lakimies Harri Isokoski sanoo, että ongelmia on muun muassa sijoitussidonnaisuus-käsitteen ymmärtämisessä.

- Silloin eläkkeen taso tulevaisuudessa on sidottu siihen, miten sopimukseen valitut rahastot tuottavat. Tämä on saattanut jäädä epäselväksi sopimusta tehtäessä. Me tietysti neuvomme ensimmäisenä tarkastamaan sen materiaalin, jonka on saanut esittelytilanteessa.

Ongelmat ovat alkaneet tulla nyt tulla esiin, kun säästäjät ovat saaneet kotiinsa tiedotteita sijoitustensa arvokehityksestä. Finanssikriisin seurauksena syöksyneet osakekurssit ovat syöneet monen säästöjä merkittävällä tavalla.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta antaa neuvoja ja auttaa ihmisiä vakuutus-, pankki- ja sijoitustoimintaa koskevissa asioissa. Sen yhteydessä toimii myös Vakuutuslautakunta, joka käsittele riita-asioita ja antaa suosituksia.

Sijoitussidonnainen vakuutus vaatii paljon asiakkaalta

Isokoski kuvaa sijoitussidonnaista eläkevakuutusta erittäin vaativaksi tuotteeksi asiakkaan kannalta.

- Moni on kuvitellut, että vakuutusyhtiö jollain tavalla hoitaa sitä varallisuutta. Tästä ei ole kyse, vaan asiakkaan on itse kyettävä seuraamaan markkinoiden kehitystä ja tekemään myös tarvittavia siirtoja sijoituksille.

Hankala tilanne voi olla niillä ihmisillä, joiden on määrä ryhtyä pian nostamaan eläkevakuutuksen tuottoja. Eläkesäästöajan loppuvaiheessa omat sijoitukset on syytä siirtää matalan, mutta varman tuoton kohteisiin. Näin usein myös toimitaankin.

- Jälkiviisaana voidaan todeta, että tällainen siirto olisi pitänyt tehdä viimeistään viime vuoden alussa, jotta olisi omassa sijoituksessaan välttänyt suurimman syöksyn, Isokoski sanoo.

"Yksittäisiä kierrosaikoja ei pidä tuijottaa"

Finanssialan keskusliiton henkilövakuutuksen johtaja Timo Silvola muistuttaa, että juuri eläkkeelle siirtyneiden tai pian siirtyvien henkilöiden määrä on pieni, sillä suurin osa sijoitussidonnaisista eläkevakuutuksista on tehty viime vuosikymmenen aikana.

Kaikkiaan Suomessa on tehty lähes 800 000 vapaaehtoista eläkevakuutussopimusta. Niistä vain noin 70 000 on ulosmaksuvaiheessa.

- Kysymys on pitkäaikaisesta säästämisestä. Tämä on vähän sama asia kuin maratonilla eli kokonaisaika ratkaisee. Niitä yksittäisiä kierrosaikoja on turha tuijottaa, Silvola selittää.

Eläkevakuutusten kilpailutus vielä retuperällä

Kun eläkesopimuksen kerran tekee, asiakkuudesta on mahdotonta päästä irti. Maksamisen voi lopettaa, mutta säästetyt rahat pysyvät kanissa eläkepäiviin saakka, muutamia poikkeustilanteita lukuunottamatta. Tulevaisuudessa ehkä sallitaan säästöjen siirto toiselle yritykselle.

- Kannatamme tätä ajatusta. Siirtomahdollisuus parantaisi alan kilpailua, alentaisi kuluja ja olisi luonnollisesti kuluttajan etu. Ruotsissa vastaava oikeus on jo käytössä, Silvola arvioi.

Myös eläkesäästämisen veroedun laajentaminen tiettyihin muihin säästötuotteisiin on harkinnassa.

Hallitus on lisäksi linjannut, että sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen eläkkeen alaikärajaa tullaan nostamaan. Finanssialan keskusliitossa uudistuksiin suhtaudutaan rauhallisesti.

- Ymmärrämme täysin hallituksen logiikan. Siinä ei ole mitään mieltä, että ihmisiä kannustettaisiin siirtymään liian aikaisin eläkkeelle ja pois työelämästä.

Te ette tunne pelkoa siitä, että alaikärajan nosto heikentäisi jäsenyritystenne bisnestä?

- Emme. Tässä tulee käymään aivan päinvastoin, Silvola napauttaa.

Vapaaehtoista eläkettä kuolemaan asti?

Nykyään säästetyt lisäeläkkeet nostetaan usein ulos muutamassa vuodessa.

Finanssialan keskusliitto haluaisi muuttaa vapaaehtoisten eläkkeiden järjestelmän muistuttamaan lakisääteistä eläkejärjestelmää. Toisin sanoen, lisäeläkettä voisi nostaa koko eläkeajan, kuolemaan saakka.

- Silloin korostuisi nimenomaan vakuutus-elementti. Jos niin sanottu vanhaksi elämisen riski toteutuu, ihminen saisi ulos myös muiden säästöjä, Silvola selittää.

Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia on myyty myös kyseenalaisin keinoin. Katso illan 45 minuuttia -ohjelma kello 20 alkaen.