Eläkepolitiikasta hallituksen ensimmäinen riita

Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) puolusti hallituspohjaansa ja ohjelmaansa esitellessään tiedonannon eduskunnalle tänään. Lipposen mukaan parlamentaarisissa maissa on usein ensisijaista, että sama hallituspohja jatkaa jos vaalitulos sen sallii. Samalla pohjalla jatkamista puolsivat myös hyvät kokemukset viime kaudelta.

-Tunnustelutehtävän yhteydessä käydyt neuvottelut osoittivat, että ohjelmalliset erot eivät olleet ylittämättömiä, Lipponen sanoi. Yhteistyövalmiutta osoitti myös se, että puolueet päättivät ohjelman hyväksymisestä ja ministerivalinnoista vuorokauden sisällä ohjelmaneuvottelujen päättymisestä. -Tämänkaltaista kykyä neuvottelujen käymiseen ja ratkaisujen tekemiseen on edellytettävä avoimien markkinoitten oloissa, Lipponen sanoi.

Lipponen kävi perusteellisesti läpi hallitusohjelman, ja luonnehti lähitulevaisuuden näkymiä myönteisinä.

-Talouden kasvunäkymät ovat hyvät, työllisyys on vahvistumassa ja julkisen talouden velkataakka vähentymässä, Lipponen kiitteli.

Paras vaihtoehto

SDP:n ryhmänjohtaja Antti Kalliomäki lupasi ryhmänsä tuen hallituksen työlle, jotta porvarihallituksen vaara torjuttaisiin seuraavienkin vaalien jälkeen.

-Ilman sarvia ja hampaita haluan siis muistuttaa, että sosiaalidemokraattien politiikassa nykypohjan ohella myös punamulta, kansanrintama tai sinipuna ovat luontevia vaihtoehtoja puhtaalle porvarihallitukselle.

Kalliomäen mukaan tuttu viiden puolueen pohja on paras eduskuntavaalien tuloksen osoittamista vaihtoehdoista. Huolenaiheitakin tulevalle kaudelle löytyi. Kalliomäki varoitti, että maailman rahamarkkinoiden häiriöt voivat katkaista hyvin alkaneen kasvun.

-Suhdannekuvioihin syntyy äkkiä uusia ulottuvuuksia, jos esimerkiksi jokasyksyiset sekoilut rahoitusmarkkinoilla eivät enää oikenekaan toivotulla tavalla, Kalliomäki huolehti. Hän sanoi SDP:n odottavan hallitukselta aloitteita kansainvälisten spekulatiivisten pääomaliikkeiden hillitsemiseksi.

Kokoomuksen ryhmänjohtaja Ben Zyskowicz torjui myös keskustan syytökset, että vanhan pohjan jatko ei vastaa vaalien tulosta. Zyskowiczin mukaan keskustan kaipaama punamulta tai vasemmistoliiton väläyttämä kansanrintama olisivat olleet kansan tahdon vastaisia.

-Olisiko se muka ollut kansanvaltaa aidoimmillaan, että vaalien suurin voittaja, kansallinen kokoomus, olisi työnnetty naamasta oppositioon?

Puheenvuorossaan Zyskowicz vaati tiukkaa taloudenpitoa ja poliisille suurempia toimivaltuuksia, mm. oikeuden huumeen valeostoihin.

Täystyöllisyys käden ulottuville

Vasemmistoliiton ryhmän varapuheenjohtaja Outi Ojala korosti työllisyyttä, mutta ei erityisesti hallituspohjan oivallisuutta.

-Vaalikauden päättyessä täystyöllisyyden on oltava käden ulottuvilla, Ojala sanoi. Ojala asetti näin hiukan tiukemman tavoitteen kuin pääministeri, joka hallitusohjelmaa esitellessään linjasi, että täystyöllisyyden on oltava näköpiirissä vaalikauden lopulla.

RKP:n ryhmänjohtaja Ulla-Maj Wideroos pahoitteli pääomaveron korotusta, mutta oli tyytyväinen mm. hallitusohjelman muotoiluihin kieli- ja ympäristöpolitiikasta. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen osa hallitusohjelmaa on Wideroosin mukaan luonnollinen tulos kehityksen jatkumisesta ja kansainvälisen yhteistyön lisääntymisestä.

-Hallitusohjelman tämän jakson tietoinen ylidramatisointi ja politisointi ei hyödytä ketään, Wideroos sanoi. Vihreiden puheenvuoron piti vielä ryhmäpuheenjohtajan paikalta väistyvä Tuija Brax. Sananlaskua "kelle on kauhalla annettu, siltä ei pidä lusikalla vaatiman" siteeraten hän vaati mm. kehitysapuvarojen lisäämistä ja lisäpanostusta koulutukseen. Sananlaskukokoelmissa tosin tunnetaan lähinnä päinvastainen versio - "kelle on lusikalla annettu, siltä ei pidä kauhalla vaatia".

Keskustan Aho rusikoi hallitusohjelman

Suurin oppositiopuolue on odotetusti tyytymätön Paavo Lipposen (sd.) toisen hallituksen ohjelmaan eikä löytänyt siitä mitään hyvää sanottavaa.

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho peräänkuulutti eduskunnan keskustelussa tänään rohkeita uudistuksia "aatteettoman hallinnoinnin sijaan".

-Uusi hallitus hakee vallan oikeutusta lupaamalla jatkaa kaikessa olennaisessa entistä linjaa. Tätäkö äänestäjät halusivat, Aho kyseli ja esitti hallitukselle epäluottamusta. Aho tarttui hallitusohjelman ylevään otsikkoon "Oikeudenmukainen ja kannustava - sosiaalisesti eheä Suomi". Ahon silmissä otsikolle ei löydy katetta.

Työllistämisen kynnyksen alentaminen ja yrittäjyyden vahvistaminen jäävät Ahon mielestä yleisiksi korulauseiksi tai lupauksiksi uusista selvityksistä.

Sosiaaliset epäkohdat, joihin vaalien alla kiinnitettiin huomiota, jäävät vaille korjausta, Aho jatkoi ja muistutti eläkeläisille annetuista lupauksista. Keskustan ryhmäpuheen pitänyt Aho palasi myös hallitustunnusteluihin, jotka "osoittautuivat jälkikäteen pelkäksi teatteriksi".

Aho syytti hallitusrintamaa myös siitä, että vastuuta hallitusratkaisusta on yritetty sysätä opposition syliin vetoamalla sen yhteistyökyvyttömyyteen tai epäluotettavuuteen. -Epämääräinen vihjailu tai yleisiin syihin vetoaminen eivät kuulu normaalikansanvaltaan, hän sanoi.

Työreformista tuli "kolmas tie"

Omana vaihtoehtonaan keskusta tarjosi "kolmannen tien politiikkaa". Ahon mukaan siihen sisältyvät mm. puitteiden ja pelisääntöjen asettaminen markkinavoimille ja työhön liittyvien kustannusten alentaminen.

-Jotkut kutsuvat sitä työreformiksi, jotkut jollakin toisella nimellä, Aho totesi. Samoja asioita keskusta piti vaalikamppailussa esillä työreformi-nimen alla. Kolmas tie -sanapari on tullut tututuksi ennen muuta Britannian työväenpuolueen ja pääministeri Tony Blairin kampanjoista.

Mitä luvattiin eläkeläisille?

Myös kristillisen liiton puheenjohtaja Bjarne Kallis palasi vielä hallitusratkaisuun ja vaalikamppailuun. Kallista kiusasi se, että monet hallituspuolueiden ehdokkaat olivat keränneet isoja äänimääriä arvostelemalla edellisen hallituksen eläkepäätöksiä, joihin ei nytkään aiota tehdä korjauksia. Kristillisten ryhmäpuheessa arvosteltiin myös veronkevennysten tapaa, jossa heikoimmassa asemassa olevat saavat lähinnä vain maksujen korotuksia.

Kallis ei esittänyt hallitukselle suoraan epäluottamusta, mutta esitti, että eduskunta vaatisi hallitukselta vielä kevään aikana selonteon köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisestä.
(MTV3-STT)