Eläkeläisillä nettovarallisuutta hieman muita enemmän

Eläke-etuuksien muutokset eivät näytä heikentäneen eläkeläisten asemaa, jos asiaa tarkastelee keskimääräisellä eläketurvalla. Keskimääräinen eläke nousi reaalisesti 4900 markasta 5500 markkaan.

Suuri osa eläkeläisistä on pieni- ja keskituloisia. Kaikkein pienituloisimpien ja köyhien joukossa heitä on suhteessa muuta väestöä vähemmän.
Samoin on suurituloisten joukossa.

Eläketurvakeskuksen johtaja Hannu Uusitalo selvitti eläketurvan kehittymistä viime vuosikymmenellä. Lamavuosina ja vielä 1990-luvun puolivälin jälkeen eläkeläisten etuuksiin tehtiin lukuisia heikennyksiä, kuten muidenkin tuloihin.

Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteistilaston mukaan keskimääräinen omaeläke nousi vuoden 1991 4900 markasta 5500 markkaan vuoteen 1999 mennessä. Eläkkeet on laskettu vuoden 1999 hintatasossa.

Vuonna 1998 EU-määrittelyn mukainen köyhyysraja oli Suomessa noin 37 800 markkaa. Yksineläjä oli siis köyhä, jos hänen tulonsa jäi tämän alapuolelle. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan vuonna 1998 rajan alapuolelle jäävistä 12 prosenttia oli eläkeläisiä.

-Noin 24 000 eläkeläistä eli köyhyysrajan alapuolella, Uusitalo toteaa.

Etuuksien muutos kohdistuu pääosin tuleviin eläkkeisiin

Suomalaisten kotitalouksien varallisuuden pääosa muodostuu asuntovarallisuudesta, vapaa-ajan asunnoista ja autoista. Erilainen rahoitusvarallisuus (talletukset, arvopaperit, säästö- ja sijoitusvakuutukset, eläkevakuutukset, lainasaatavat, käteisvarat) muodostaa noin viidenneksen kokonaisvarallisuudesta.

Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksen mukaan eläkeläisillä on keskimäärin vähän vähemmän varallisuutta kuin muilla, mutta koska eläkeläisillä taas on tuntuvasti vähemmän velkaa kuin muilla, heidän nettovarallisuutensa on hivenen suurempi kuin koko väestöllä.

Ikääntyneiden varallisuus vaihtelee suuresti ja Uusitalo pitää ilmeisenä, että myös varallisuuserot ikääntymisen myötä kasvavat. Vaikka eläketurvaan 1990-luvulla tehdyt muutokset olivat isoja ja vaikuttivat jo eläkkeellä olleiden toimeentuloon, niiden suurin vaikutus kohdistuu Uusitalon mukaan tuleviin eläkkeisiin.

-Muutoksilla on pienennetty kustannuksia ja varmistettu samalla eläketurvan jatkuvuutta eli tulevien eläkeläisten eläkkeitä, hän sanoo.

(MTV3-STT)