EKP laski korkoa 2,75 prosenttiin

Yhden ja kahden euron kolikot

E

Euroopan keskuspankilta on vaadittu koronlaskua pitkin syksyä euroalueen talouskasvun hidastuttua. Viimeksi EKP laski korkoaan viime vuonna marraskuussa.

Rahamarkkinoiden odottama koronlasku tulkittiin myös niin, että EKP on huolissaan euroalueen talouskasvusta. EKP puuttui nyt korkotasoon ensimmäisen kerran yli vuoteen eikä päätös yllättänyt markkinoita, sillä EKP:n edustajat ovat jo muutaman viikon ajan vihjailleet koronlaskun mahdollisuudesta.

Tämän viikon alussa EKP:n pääjohtaja Wim Duisenberg kommentoi, että euroalueen inflaatioriski on talttunut eikä näin aseta esteitä koronlaskuun. EKP:n rahamarkkinoita ohjaileva korko pysyi sitkeästi 3,25 prosentissa, vaikka esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankki on lähes kuukausittain alentanut omaa korkoaan.

EKP:n korko on nyt myös alempana kuin vuosi sitten syksyllä, jolloin pankki yllättäen laski korkoa niin ikään puolella prosenttiyksiköllä heti syyskuun terrori-iskujen jälkeen. Paineet koron laskuun kasvoivat pian sen jälkeen, kun EKP edellisessä korkokokouksessaan marraskuun alussa jätti korot ennalleen. Sen jälkeen kuitenkin inflaationäkymät ovat muuttuneet koronlaskua suosivaksi.

EKP:n pääjohtaja Duisenberg totesi tiedotustilaisuudessa Frankfurtissa, että euroalueen inflaatioriski on helpottamassa. EKP on asettanut inflaation eli kuluttajahintojen nousun katoksi tasan kaksi prosenttia, vaikka eri jäsenmaiden inflaatio vaihteleekin suuresti. Virallisten tilastojen mukaan euroalueen inflaatio aleni marraskuussa 2,2 prosenttiin, kun se vielä lokakuussa oli 2,3 prosenttia.

Duisenbergin mukaan koroista päättävä EKP:n neuvosto ei keskustellut, pitääkö korkoa laskea. Aiheena oli ainoastaan, kuinka paljon korkoa alennetaan. Duisenberg uskookin, että vahva euro ja heikko talouskasvu auttavat omalta osaltaan pitämään kuluttajahintojen nousun kurissa.

EKP:n ohjauskorko on nyt lähes matalimmalla tasollaan siitä lähtien kun eurojärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 1999 alussa. Heti saman vuoden keväällä korko oli 2,50 prosenttia, mutta on sen jälkeen käynyt jopa 4,75 prosentissa syksyllä 2000.

Rahamäärän viitearvo ennallaan

Euroopan keskuspankki asetti vuoden 1998 lopulla euroalueen rahamäärän kasvun viitearvoksi 4,5 prosenttia. Pankin neuvosto päätti torstain kokouksessaan, ettei edelleenkään ole syytä muuttaa viitearvoa.

EKP:n mukaan oletukset, joiden perusteella viitearvo ensimmäisen kerran laskettiin, ovat edelleen perusteltuja. Neuvoston mielestä euroalueella ei ole olemassa mitään merkkejä sellaisista rakenteellisista muutoksista, joiden takia viitearvon perusteita pitäisi muuttaa.

(MTV3-STT-AFP)

(Talousuutiset 05.12.2002)