EK:n johtoon valittu Herlin veisi päätöksentekoa työpaikoille

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n uudeksi puheenjohtajaksi valittu Antti Herlin aikoo keskittyä viemään läpi asennemuutosta työmarkkinoilla. Vuodenvaihteessa tehtävänsä aloittava Herlin linjasi valintansa jälkeen keskeiseksi tavoitteekseen poistaa tuottavuuden esteenä olevia jäykkyyksiä.

Uudistuslistalla ovat EK:n tutut vaatimukset joustoista, lakko-oikeuden rajoittamisesta ja byrokraattisesta palkankorotusmallista luopumisesta.

Niiden sijaan tulisi huolehtia päätösvallan pitämisestä työpaikoilla. Se on aiempaa tärkeämpää, jotta kansainväliseen kilpailuun kyetään reagoimaan.

- Se on merkittävin haaste Suomen työelämälle ja sitä kautta koko Suomelle, Herlin sanoo.

Suuria linjamuutoksia EK:ssa ei ole odotettavissa. Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Herlin totesi tiedotustilaisuudessa, että "kolmikantakin käy".

- EK:n tavoitteet tulevat meidän jäsenliittojemme tavoitteista.

Laittomat lakot kuriin jo ensi vuonna

Herlin nosti edustajistolle pitämässään puheessa esille etenkin ay-liikkeen lakot.

- Laittomien lakkojen poistamisen pitää olla osa kolmikannan agendaa vuonna 2007.

Herlin sanoi tilanteen olevan kestämätön, sillä "viime vuoden lakoista on 98 prosenttia ollut laittomia". Ongelmina ovat sivullisille aiheutuvat suuret vahingot sekä lakkosakkojen pienuus.

Ensi vuoden työmarkkinakierroksella uudistuksista on Herlinin mukaan toteutettava ainakin jäykän palkankorotusmallin korjaaminen. Nyt päätöksiä tehdään kaukana työstä ja työntekijöistä.

Herlin viittasi World Economic Forumin vertailuun, jossa Suomi oli palkkauksen joustavuudessa sijalla 125.

Sen sijaan palkkauksen perusteiksi tulisi asettaa tuottavuus, kannustavuus ja yksilöllisyys yrityskohtaisten tarpeiden mukaan. Siihen ei Herlinin mukaan yksin riitä tulospalkkauksen lisääminen.

Taxell veti läpi ison remontin

Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtajana toimiva Herlin seuraa uudessa tehtävässä ministeri Christoffer Taxellia.

Taxell korosti tarvetta hyvään yhteistyöhön yt-lakia koskevassa kiistassa vastakkain joutuneiden EK:n ja Suomen yrittäjien kesken. Hän muistutti pienten yritysten etujen ajamisen olevan EK:n keskeinen tavoite, koska sen jäsenistäkin yli 95 prosenttia on pieniä tai keskisuuria yrityksiä.

Taxell on vetänyt kaksi vuotta sitten perustetussa EK:ssa mittavan rakenneuudistuksen. Sen myötä jäsenliittojen määrää pudotetaan 40:stä 12-15:een. Tänään päätettiin EK:n 70-jäsenisen hallituksen supistamisesta 20-jäseniseksi.

Noin 16 000:tta yritystä edustava EK on ainoa valtakunnallisten tulosopimusten osapuolena oleva työnantajajärjestö.

(MTV3-STT)