EK:n Häkämies palkkamallin rakentamisesta: Vastuu liitoilla

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on haudannut keskitetyt palkkaratkaisut, ja uuden palkkamallin rakentamisenkin se jättää liittopöytiin.

– Meillä Suomen mallin rakentaminen, siirtyminen vientivetoiseen palkkamalliin on liittovetoista. Liitot valmistelevat sitä ja kommunikoivat keskenään, sanoi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Ensi syksynä on alkamassa liittokierros ja Häkämiehen mukaan on ilman muuta tavoitteena, että uusi palkkamalli olisi jo silloin käytössä.

Häkämiehen mukaan EK tarjoaa tähän palkkatilastonsa ja muuta tukea annetaan tilanteen mukaan.

Hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta alleviivasi sitä, että EK ei ole neuvotteluosapuoli neuvotteluissa.

– Silloin on ilman muuta luontevaa, että myös sen mallin valmistelun, jolla ne neuvottelut käydään, tekevät ne, jotka neuvotteluja tulevat käymään, Alahuhta sanoi.

STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan EK:n linjaukset ovat herättäneet jonkin verran ihmetystä palkansaajapuolella. Hänen mukaan jää nähtäväksi, onko uusi palkkamalli toiminnassa liittokierroksella. Hän arvioi, että ainakin palkansaajapuolella tulee varmasti keskusjärjestöillä jonkinlainen koordinoiva rooli.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Eloranta uskoo, että seuraava liittokierros menee vielä harjoitellessa, olipa malli minkälainen tahansa. Hänen mukaansa edessä voi olla vielä aika tavallisen tyylinen liittokierros.

– Pelkästään sillä, että jotkut liitot tekevät ratkaisuja ja muut sitä omasta tahdostaan seuraisivat, niin minä en oikein usko sellaiseen malliin. Jos halutaan toimiva koordinoitumalli, niin silloin se vaatii myös keskusjärjestöjen sisällä tehtävää yhteistyötä, tavoitteenasettelua ja päätöksentekoa, Eloranta sanoi.

Elorannan mukaan on kunkin keskusjärjestön oma asia, miten he sen tekevät ja organisoivat.

"Kaikki tulevat pysymään mukana"

EK esitteli keskiviikkona liiton uusia strategialinjauksia. Tavoitteena on nostaa Suomi yritysten toimintaympäristönä muiden Pohjoismaiden tasolle. EK aikoo tulevaisuudessa vaikuttaa alueilla, jotka ovat keskeisiä yritysten toimintaedellytysten ja Suomen kilpailukyvyn kannalta. 

EK ei vielä avannut sitä, miten muutokset ovat vaikuttamassa EK:n budjettiin tai henkilöstömääriin.

Keskusliitolta on odotettu uutta strategiaa muuttuneessa tilanteessa, sillä sääntömuutoksen lisäksi EK:n jäsenpakka on liikkeessä. Kesällä Metsäteollisuus päätti irtautua keskusliitosta. Julkisuudessa on myös spekuloitu Finanssialan keskusliiton irtoamisesta EK:sta.

Alahuhdan mukaan kaikki liitot ovat hyväksyneet EK:n uudet linjaukset.

- Uskomme vahvasti, että kaikki tulevat pysymään mukana.

Metsäteollisuuden irtoamista Alahuhta piti valitettavana asiana, mutta siihenkin päin on otettu rakentava asenne alusta asti.