Perussuomalaisten Kotro selittää kohulausuntoaan: Ei vaatinut viisumivapautta Suomen ja Venäjän välille – "Mainitsin esimerkinomaisesti"

He haluaisivat Suomen eroavan Schengen-alueesta, vastustavat EU:n yhteistä armeijaa ja haluaisivat ilmastotulleja kiinalaisille tuotteille.

Olli Kotro tarkensi Huomenta Suomen haastattelussa eilistä lausuntoaan Suomen ja Venäjän viisumivapaudesta. Kotro sanoi Kremliä lähellä olevan venäläismedia Eurasia Dailyn haastattelussa eilen, että Suomen pitäisi pyrkiä viisumivapauteen Venäjän kanssa ja eroon Schengen-sopimuksesta.

Tänään Kotro sanoi, ettei ole vaatinut täyttä viisumivapautta. Kotron mukaan  hänen lausuntoaan tulkitessa ”on vedetty mutkia suoriksi aika rankalla kädellä".

– Jos emme olisi Schengen-alueessa, voisimme tehdä tiettyjä järjestelyitä joidenkin valtioiden kanssa. Mainitsin tässä esimerkin omaisesti, että viisumivapaus Suomen ja Venäjän voisi koskea pientä rajattua joukkoa, joka ylittää rajan usein. Näin helpotettaisiin kaupankäyntiä.

"Schengen heikentää turvallisuutta"

Kotron mukaan ei ole Suomen etu kuulua Schengen-alueeseen. Eroaminen Schengenistä lisäisi hänen mukaansa turvallisuutta.

– Silloin valvottaisiin paremmin, kuka Suomeen tulee ja kuka täältä lähtee. Se parantaisi rajavalvontaamme.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen on samaa mieltä.

– Tällä hetkellä, jos joku alueelle pääsee, niin täällä on aika vapaat jalat matkustella ympäriinsä ilman, että tiedetään, kuka menee ja missä menee.

EU-maista Schegen-alueeseen kuuluvat kaikki paitsi Iso-Britannia, Irlanti, Kroatia, Romania, Bulgaria ja Kypros.

Kotro sanoo, että Schengen-järjestelmä ei nykyisellään toimi.

– Ruotsi, Ranska ja Saksa ovat pyytäneet EU:lta väliaikaisia rajatarkastuksia, eli Schengen ei toimi. Tämä on idea, joka toimii ehkä Belgian ja Luxemburgin välillä, mutta se ei toimi poliittisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa tilanteessa, joka Euroopassa tällä hetkellä on.

"Turvallisuudella ei ole hintaa"

Raatikainen ja Kotro sanovat, etteivät ole laskeneet tarkasti, paljonko rajatarkastusten palauttaminen maksaisi Suomelle. Kotron mukaan rahalla ei pitäisi olla merkitystä, kun puhutaan turvallisuudesta.

– Kansallisella ja kansalaisten turvallisuudella ei ole hintaa. Jokainen euro sinne lisää kansalaisten turvallisuutta.

Sekä Kotro että Raatikainen vastustavat EU:n liittovaltiokehitystä. Kumpikaan ehdokkaista ei kuitenkaan halua Suomen täydellistä eroa EU:sta.

– Tällä hetkellä ei ehkä ole järkevää erota EU:sta kokonaan, mutta EU:ta pitäisi kehittää siihen suuntaan, että se olisi vapaakauppaliitto, ei liittovaltio. Muuten menetämme sen vähäisenkin päätösvallan, jota meillä on jäljellä, Raatikainen sanoo.

Raatikaisen mukaan EU on muuttunut valtavasti sinä aikana, kun Suomi on ollut jäsen.

– Se EU, johon Suomi liittyi vuonna 1995, oli aivan erilainen kuin nykyinen EU. EU:ta johdetaan fanaattisesti kohti liittovaltiota, jossa yhteisvastuuta lisätään ja Suomen päätösvalta kapenee ja me joudumme mukaan muiden töppäysten ja velkojen maksamiseen. Tämä on vaarallinen kehityssuunta, Kotro sanoo.

"En näkisi, että portugalilaiset vesikoirajoukot auttavat"

Raatikainen ja Kotro olisivat valmiita hyväksymään vapaakaupan lisäksi jotakin turvallisuusyhteistyötä EU-maiden ja myös EU:n jättävän Britannian kesken. He eivät kuitenkaan halua EU:lle yhteistä armeijaa.

– En oikein näkisi, että jotkut portugalilaiset vesikoirajoukot paljoa auttaisivat, jos meidän rajoillamme rupeaisi tapahtumaan, Raatikainen sanoo.

Kotro pitää Suomen puolustusvoimia riittävänä Suomen puolustamiseen.

– Suomalaiset vastaavat Suomen puolustuksesta. Meillä on toimiva aluepuolustusjärjestelmä, johon pitäisi panna lisää rahaa. Tämä EU-armeija on yksi näitä eurofederalistisia hankkeita. Pelkona ainakin minulla on, että EU-armeijaa voidaan käyttää ääritilanteessa jopa jäsenmaita vastaan, eli panna kuriin sellaisia jäsenmaita, jotka eivät tottele EU:ta.

Haluavat ilmastotulleja ulkomaalaisille tuotteille

Perussuomalaisten ilmastolinja poikkeaa muiden puolueiden ilmastolinjauksista. Perussuomalaiset toivovat kansainväliseen kauppaan ilmastotulleja, jolloin eniten ilmastopäästöjä aiheuttavien maiden tuotteille asetettaisiin ylimääräisiä tullimaksuja.

– Sen mukaan, miten sieltä on tullut päästöjä, lyödään tullia tuotteille. Se saattaisi jopa kaikista turhimman krääsän käyttöä vähentää ja sitä kautta edistää ilmastotavoitteita. Tämä on aika yksinkertainen asia loppujen lopuksi, Raatikainen sanoo.

Kotro on samaa mieltä.

– Pitäisi puuttua todella siihen, missä todelliset saastuttajat ovat, eikä rankaista suomalaista autolijaa tai kieltää syömästä juustoa.