Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatu ja määrä puhuttavat edelleen.
MTV Uutiset kertoi eilen ammattikorkeakouluopiskelijoiden olevan huolissaan opintojensa tasosta. Syyttävä sormi osoitti päättäjien suuntaan.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden kattojärjestön, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin mukaan rahoitusleikkaukset ovat johtaneet henkilöstön vähentämiseen ja jäljelle jääneen henkilöstön entistä kovempaan kuormittumiseen.
Tämä taas on johtanut heikompaan ja vähäisempään ohjaukseen ja opetukseen.
MTV Uutiset kysyi Instagramissa seuraajiltaan, ovatko he olleet tyytyväisiä opetukseen. Vastauksista yksikään ei ollut varauksettoman positiivinen.
Ei ainuttakaan positiivista kommenttia – MTV:n lukijoilta tylyä palautetta amk-opetuksesta: "Aikatauluja muutetaan milloin huvittaa – opiskelijoiden pitäisi olla aina joustamassa"
Alla poimintoja vastauksista.
– En. Aikatauluja muutetaan milloin huvittaa. Opiskelijoiden pitäisi olla aina joustamassa.
– Kyllä, valmistuin 13 vuotta sitten ja silloin ei oltu vielä leikattu opetuksesta.
– En. Kävin vuoden ammattikorkeakoulua ja lopetin. Opetus oli huonoa ja sitä oli liian vähän.
– En. Lähiopetus karsittu minimiin ja kaikki pitää opiskella itsenäisesti.
– Lukujärjestykset olivat käsittämättömiä. Keskellä päivää saattoi olla kolmen tunnin tauko.
– Käytännön opetusta todella vähän. Kädentaitojen opetus sysätty harjoittelupaikoille, ei hyvä.
– Vaihtelevasti. Jotkin kurssit tuntuvat turhilta, huonosti suunnitelluilta ja epämääräisiltä.
– En ollut tyytyväinen. Opettajien taso heittelehti valtavasti.
– En, opinnot eivät vastanneet millään tapaa työelämää. Kaiken sai opiskella uudelleen töissä.
"Lähiopetus on kaiken perusta"
Bio- ja elintarviketekniikkaa Metropolia-ammattikorkeakoulussa Vantaan Myyrmäessä opiskeleva Veera Kosunen kertoi MTV Uutisten haastattelussa ongelmia opinnoissa ilmenneen esimerkiksi aikatauluttamisessa.
– Lukujärjestykset tulevat melko myöhässä ja muutoksia tulee vielä myöhempään. Siinä kun on saanut suunniteltua taas kevään työt sun muut, niin tuleekin vain viikko ennen koulun aloitusta muutoksia ja sitten joutuukin laittamaan muitakin suunnitelmia uusiksi kuin vain sen koulun, Kosunen päivitteli.
Koulutukseen kohdistuneet rahoitusleikkaukset ovat näkyneet myös kätilöksi Helsingissä Metropoliassa opiskelevan Valtteri Markulan opinnoissa.
– No kyllähän se siellä opintojen arjessa näkyy, että lähiopetustunnit ovat vähentyneet ja omatoiminen kirjasta lukeminen on lisääntynyt. Itse opiskelemalla voi oppia ne tiedot, mutta sitten pitäisi vielä oppia ne taidot, Markula sanoi.
– Kätilökin on kuitenkin pohjimmiltaan käsityöammatti, niin siinä sitten tiettyjä taitoja pitäisi jo kouluaikana oppia. Varsinkin tällaisissa ammateissa, missä kädentaidot ovat oleellisia, kyllä se lähiopetus on kaiken perusta.
"Sama ongelma toistuu ympäri Suomen"
Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin syyttävä sormi osoittaa päättäjien suuntaan.
– Ammattikorkeakouluissa on koettu valtavia leikkauksia vuodesta 2012 lähtien Suomen hallitusten toimesta. Noin 25 prosentin leikkaukset ovat johtaneet lähiopetuksen vähenemiseen ja vaikuttaneet myös koulutuksen laatuun, totesi SAMOKin puheenjohtaja Anna Laurila.
– On totta, että esimerkiksi sairaanhoitajat tai kätilöt, heidän on hyvin haastavaa oppia nimenomaan pelkästään etäopetuksena. Suomessa kuitenkin halutaan kouluttaa tulevaisuuden ammattilaisia. Vanha sanonta "ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu", se pätee myös koulutuksessa.
Etäopiskelussa on toki myös hyviä puolia – esimerkiksi niiden opiskelijoiden kannalta, jotka eivät asu opiskelupaikkakunnalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan päätösvalta opetusmuodoista on täysin oppilaitoksilla itsellään.
– Ammattikorkeakoulut ja yliopistot, kummatkin korkeakoulut, vastaavat tietysti oman opetuksensa laadusta ja tasosta. Se on ihan selkeästi määritelty, sanoi ministeriön korkeakoulutus- ja tiedepolitiikan ylijohtaja Tapio Kosunen.
