Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kertoo MTV Uutisille, millä ehdoilla korkeakoulujen ensikertalaisuuden "nollaaminen" voisi toteutua.
Ministeri sai Helsingin Sanomien artikkelista kimmokkeen ja päätti ottaa kantaa korkeakoulujen ensikertalaisuuskäytäntöihin.
Vuonna 2016 käyttöön otetun kiintiön oli tarkoitus alentaa opintojen aloittamisikää ja nopeuttaa nuorten siirtymistä työmarkkinoille. Kävikin osin päinvastoin, sillä moni nuori jäi HS:n jutun perusteella odottamaan oikeaa opiskelupaikkaa jopa vuosiksi.
Adlercreutzin mukaan käytäntö on ajanut monia nuoria kohtuuttomaan tilanteeseen ja putkiajatteluun, kun lopullisesta opiskelupaikasta pitäisi päättää heti toiselta asteelta (lukio/ammattikoulu) valmistumisen jälkeen.
– Käytäntöä ei pidä kokonaan uudistaa, mutta ensikertalaisuuden nollaamisen pitäisi olla mahdollista tietyn ajan jälkeen, opetusministeri sanoo MTV Uutisille.
Hän kuvaili viestipalvelu X:ssä, että jos opiskelija tietyn ajan sisällä toteaisi alavalinnan menneen metsään, hän voisi luopua paikasta ja saada ensikertalaisuuden takaisin.
Ei ajan, vaan opintopisteiden mukaan
Mutta mikä se tietty aika olisi? Adlercreutz puhuu ensin kuukausista, sitten vuosista, mutta tietyn ajan sijaan nostaakin vaihtoehdoksi suoritettujen opintopisteiden määrän. Ensikertalaisuuden voisi siis nollata kerran ennen kuin tietty opintopisteiden määrä olisi ylittynyt.