Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kertoo MTV Uutisille, millä ehdoilla korkeakoulujen ensikertalaisuuden "nollaaminen" voisi toteutua.
Ministeri sai Helsingin Sanomien artikkelista kimmokkeen ja päätti ottaa kantaa korkeakoulujen ensikertalaisuuskäytäntöihin.
Vuonna 2016 käyttöön otetun kiintiön oli tarkoitus alentaa opintojen aloittamisikää ja nopeuttaa nuorten siirtymistä työmarkkinoille. Kävikin osin päinvastoin, sillä moni nuori jäi HS:n jutun perusteella odottamaan oikeaa opiskelupaikkaa jopa vuosiksi.
Adlercreutzin mukaan käytäntö on ajanut monia nuoria kohtuuttomaan tilanteeseen ja putkiajatteluun, kun lopullisesta opiskelupaikasta pitäisi päättää heti toiselta asteelta (lukio/ammattikoulu) valmistumisen jälkeen.
– Käytäntöä ei pidä kokonaan uudistaa, mutta ensikertalaisuuden nollaamisen pitäisi olla mahdollista tietyn ajan jälkeen, opetusministeri sanoo MTV Uutisille.
Hän kuvaili viestipalvelu X:ssä, että jos opiskelija tietyn ajan sisällä toteaisi alavalinnan menneen metsään, hän voisi luopua paikasta ja saada ensikertalaisuuden takaisin.
Ei ajan, vaan opintopisteiden mukaan
Mutta mikä se tietty aika olisi? Adlercreutz puhuu ensin kuukausista, sitten vuosista, mutta tietyn ajan sijaan nostaakin vaihtoehdoksi suoritettujen opintopisteiden määrän. Ensikertalaisuuden voisi siis nollata kerran ennen kuin tietty opintopisteiden määrä olisi ylittynyt.
Ensikertalaisena haku uusiin opintoihin olisi helpompaa, sillä ensikertalaisuuskiintiön mukaan kaikista korkeakoulujen aloituspaikoista lähes 70 prosenttia on varattu hakijoille, jotka eivät ole aiemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet opiskelupaikkaa korkeakoulusta.
Adlercreutz korostaa, että hän tuo esiin omaa sekä puolueensa RKP:n ajattelua ensikertalaiskiintiön asteista. Korkeakoulupolitiikka ei ole Petteri Orpon (kok.) hallituksessa opetusministerin, vaan tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien (kok.) vastuualueella.
Ministerit eivät ole vielä keskenään keskustelleet ensikertalaisuuskäytänteiden uudistamisesta.
Adlercreutzin mukaan myös korkeakoulujen tulisi helpottaa ja joustavoittaa opiskelupaikkojen vaihtoja. Nuoret kun vaihtavat työpaikkaakin, miksei annettaisi mahdollisuutta myös opiskelupaikan vaihdolle.
Ministerin mukaan aiemmalla ensikertalaisuuskiintiöllä ei ollut varsinaista säästötavoitetta. Nykyinen hallitus tavoittelee, ettei opiskelijoilla olisi yhtaikaa päällekkäisiä opintoja, Adlercreutz selventää.
Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaneuvotteluissa laadittiin muistio toisen korkeakoulututkinnon tekemisestä maksulliseksi. Tätä hallitus ei Adlercreutzin mukaan kuitenkaan edistä, vaikka muun muassa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on tuonut asiaa esille.
Lue lisää: Toinen korkeakoulututkinto maksulliseksi? Purra: Kannattaa harkita
Helsingin Sanomat nosti ensikertalaiskäytännöt esiin kertomalla Minni Paavolasta, joka piti neljä välivuotta, koska ei lukiosta valmistuttuaan tiennyt, mitä haluaa lähteä opiskelemaan. Hän pelkäsi menettävänsä ensikertalaisstatuksen tuoman edun väärään valintaan.
Jos alaa mielii vaihtaa, se vaikeutui entisestään myös nykyisen Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätöksillä aikuiskoulutustuen, vuorotteluvapaan ja ammattitutkintostipendin lakkauttamisesta. Nämä päätökset tulivat voimaan kesällä 2024.