Mainos

Korkeakouluilta on leikattu puoli miljardia ja uusi koulutuksen merkitystä korostava hallituskin saa jo risuja: "Herättää järkyttyneitä ja pelokkaita tunnelmia"

4:08

Keskustan ministerit Mika Lintilä ja Hanna Kosonen ovat erimielisiä siitä, milloin hallitusohjelmassa luvattu korkeakoulujen lisäpanostus pitäisi antaa täysimääräisenä.

Valtiovarainministeriö esittää indeksikorotuksen lisäksi perusrahoitukseen 15 miljoonan euron nostoa ensi vuodelle ja se olisi vain neljännes myöhemmin tapahtuvasta täysimääräisestä vuosikorotuksesta.

– Meillä ei ole kauhean montaa vuotta tuhlattavana, muistuttaa tiede- ja kulttuuriministeri Kosonen.

"Kyse on siitä, miten jaksotus tapahtuu"

Kosonen vaatii täyttä 60 miljoonan euron korotusta jo ensi vuodelle. Tästä rahasta 20 miljoonaa suuntautuisi ammattikorkeakouluille ja 40 miljoonaa yliopistoille. 

– Nämä on niitä sellaisia osaamisen, sivistyksen Suomelle äärimmäisen tärkeitä tekoja ja meidän hallitusohjelmankin suhteen äärimmäisen tärkeitä tekoja, jotka olisi nyt saman tien kyllä ilman muuta saatava toimeen, Kosonen sanoo. 

– Hallitusohjelmaneuvottelussa on merkattu, että vuonna 2023 yliopistojen rahojen nousu on 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonaa. Kyse on siitä, miten jaksotus tapahtuu. Tämä tullaan sitten varmaan budjettiriihessä ratkaisemaan lopullisesti, tiivistää valtiovarainministeri Mika Lintilä.

Ministeri: Suomessa on osaamispula

Miksi teille on tärkeää, että korkeakoulujen rahoitusta lisättäisiin reippaasti jo ensi vuonna?

– Koska meillä on Suomessa osaamispula. Juuri korkeakoulutettuja me tarvitsemme Suomen työmarkkinoille lisää. Rahoitus auttaa siinä, että saadaan opiskelijoita nopeammin valmistumaan ja korkeakouluilla olosuhteita paremmaksi, että se opetus on laadukkaampaa ja parempaa. Ja sitä kautta sitten Suomelle kasvua ja työllisyysastetta korkeammalle, arvioi Kosonen. 

Kosonen muistuttaa, että jos lisäraha siirtyy myös tulokset siirtyvät.

– Koulutuksessa vaikutukset tapahtuvat vasta myöhemmin. Jos me ensi vuonna saadaan se rahoituslisäys, mikä meillä on tavoitteena, niin ne vaikutukset tulevat vasta muutaman vuoden kuluttua. Meillä ei ole kauhean montaa vuotta tuhlattavana. 

Yliopistoissa huolta opettajien ja opiskelijoiden välisestä määrästä

Keskustaministerit ovat tukkanuottasilla samalla kun yliopistomaailma yrittää käynnistää uutta lukukautta.

– Kyllähän se esitys herättää järkyttyneitä ja pelokkaita tunnelmia. Kyllä me olimme odottaneet, että hallitusohjelma toteutuu niiden summien kera, mitä siellä on mainittu, sanoo Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä

Niemelän mukaan rahaministeriön esityksellä ei saada tasapainotettua yliopiston taloutta. Mikäli valtiovarainministeriön esitys toteutuu, miten se näkyy arjessa?

– Opettaja-opiskelijasuhde entisestään huononee, kun meidän pitäisi päästä päinvastoin toiseen tilanteeseen, että enemmän opettajia suhteessa opiskelijoihin, jotta pystytään se opetuksen laatu ylläpitämään, Niemelä kertoo.

Mikä se suhde on tällä hetkellä?

– Sanotaan yleisesti näin, että se on huono, Niemelä jatkaa.

Takana isoja leikkauksia

Pettymyksiin on korkeakouluissa totuttu.

– Kyllähän tää näyttää vähän siltä, että meiltä vedettiin mattoa taas alta. Ja ikävä kyllä siihen on totuttu tässä viimeisen seitsemän vuoden aikana. Meille oli syntynyt toivoa, että tapahtuisi aito käänne, tiivistää Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

– Kahden viime hallituskauden aikana yliopistoilta on leikattu yli 300 miljoonaa euroa, sanoo UNIFIn toiminnanjohtaja Leena Wahlfors.

– Meiltä on lähtenyt semmonen 200 miljoonaa euroa eli joka viides euro on lähtenyt, kertoo Lempinen.

Miten nämä aiemmat leikkaukset näkyvät?

– Arjessa tämä tarkoittaa sitä, että tiedekuntia on jouduttu lakkauttamaan, siirretty oppiaineita toiseen tiedekuntaan, oppiaineita on jouduttu lakkauttamaan, opettajien työsuunnitelmat on jouduttu vetämään niin tiukalle, että aikaa opetuksen kehittämiselle ei ole ollut, opetustarjontaa on jouduttu supistamaan, laitehankintoja on jätetty tekemättä, Wahlfors luettelee. 

"Kyse satojen ihmisten palkkarahoista"

Arenen toiminnanjohtaja antaa esimerkin, mitä se merkitsee, että jos korotus on ammattikorkeakouluille vain 5 miljoonaa eikä 20 miljoonaa euroa. 

– Ammattikorkeakoulujen henkilöstö on vähentynyt vuoden 2012 jälkeen yli 13 prosenttia ja tässä 15 miljoonassa on kyse satojen ihmisten palkkarahoista, joita me voitaisiin mahdollisesti palkata sekä koulutukseen että yrityksiä tukevaan innovaatiotoimintaan, sanoo Lempinen.

Wahlfors muistuttaa ministeriön tavoitteesta.

– OKM:n tavoitteena on, että 25-34 -ikäluokasta 50 prosentilla on korkeakoulututkinto. Tämä tarkoittaisi sitä, että pitäisi saada 5000 uutta aloituspaikkaa. Näitä ei tule, sillä se tarkoittaa useamman kymmenen miljoonan euron hintalappua tämäkin. 

Indeksikorotukset ilolla vastaan

Lempinen muistuttaa, että on erittäin hyvä, että indeksikorotukset otetaan jälleen käyttöön.

– Aiemmin rahoitus aina väheni, kun kustannukset nousivat, mutta nyt me pysytään kustannusnousun kanssa samalla tasolla, Lempinen jatkaa. 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja