Ammatillisen koulutuksen laadun pelätään heikentyvän tuntuvasti rahoituksen leikkaamisen myötä – "Kehityskulku on kuin kuolleen aivokäyrä"

Palautusta odotellessa

Koulutuskeskus Salpauksen rehtorin Päivi Saarelaisen mukaan koulutusuudistus tuli todella pahaan aikaan leikkausten kanssa. Suuri osa uudistuksen hyvistä tavoitteista siirtyi tulevaisuuteen, koska ensin pitää toipua leikkauksen tuomista haasteista, hän lisää.

– Jos koulutuksesta viedään 30 prosenttia resursseista, kuten monella koulutuksenjärjestäjällä on käynyt, niin totta kai se vaikuttaa toimintaan. Silloin kaikki hyvät tavoitteet eivät ole voineet toteutua niin kuin on ajateltu.

Uudistuksen parhaana tavoitteena Saarelainen pitää tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen ja työelämän kesken niin, että opiskelija valmistuttuaan työllistyisi. Silloin työpaikka saisi tarvitsemaansa työvoimaa.

Laki ammatillisesta koulutuksesta lähtee voimakkaasti henkilökohtaistamisesta, mikä Saarelaisen mukaan sinänsä on hyvä asia. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että tarvitaan enemmän aikaa perehtyä yksittäiseen opiskelijaan, nuoreen tai aikuiseen.

– Ja perehtymiseen tarvitaan osaajia, opoja, opettajia ja ohjaajia. Aikaa tarvitaan myös työpaikalla.

Hänen mukaansa nyt odotetaan kovasti, että ammatilliseen koulutuksen rahoitukseen tulisi palautusta.

– Nyt ei voi puhua edes, että tulisi mitään korotuksia, vaan puhutaan, että tulisi palautusta suhteessa siihen mitä on leikattu, Saarelainen sanoo.

Vastuu edelleen oppilaitoksilla

Etelä-Savon ammattiopiston rehtori Taru Särkkä katsoo, että näin nopealla aikataululla ei näin suurta muutosta saada täydellisesti maaliin.

– Hyvään suuntaan me olemme kuitenkin menossa, hän lisää.

Särkkä sanoo, että hänen oppilaitoksessaan on tehty hartiavoimin töitä, jotta ammatillisen koulutuksen uudistus saataisiin onnistumaan, mutta esimerkiksi työelämässä oppimiseen liittyy yhä erilaisia haasteita.

– Kun tavoitteena on viedä oppimista yhä enemmän työpaikoille, esimerkiksi vastuukysymykset ovat nousseet esille. Pelätään, että työpaikalla olisi sataprosenttinen vastuu opiskelijan osaamisen kehittymisestä. Mutta kyllä vastuu on edelleen oppilaitoksilla. Menee varmaan aikaa ennen kuin saamme kaikki yrittäjät ymmärtämään, mistä reformissa on kyse.

Särkkä iloitsee erityisesti siitä, että Etelä-Savon ammattiopiston alueella yrittäjät ovat ottaneet oppisopimusmallin mahdollisuudet vakavasti, ja opiskelijat voivat näissä lyhyissä oppisopimuksissa kasvattaa osaamistaan.

– Se on hyvä malli, hän lisää.

Yhtenäinen ryhmä opiskelijoille tärkeä

Myös Suomen ammattiin opiskelevien liitossa (Sakki) arvioidaan, että koulutusuudistuksella oli hyviä tavoitteita. Esimerkkeinä liiton puheenjohtaja Elias Tenkanen mainitsee opiskelijan paremman huomioon ottamisen ja yksilöllisemmät opintopolut.

– Suurin ongelma on ollut samalla vähentynyt rahoitus.

Jatkuvan haun mukanaan tuoma joustavuus on Tenkasen mielestä hyvä asia, mutta toisaalta se haittaa yhtenäisten opiskelijaryhmien luomista. Opetuksen ja opiskelijoiden ryhmäytyminen on vaikeutunut myös siksi, että opiskelijat etenevät omia opintopolkujaan.

– Opiskelijoille ryhmä on tosi tärkeä monellakin tapaa. On ihan oppimisenkin kannalta tärkeää, että on tuttuja ja turvallisia kavereita, jotka pystyvät auttamaan muun muassa opintoihin liittyvissä asioissa, Tenkanen sanoo.