Aktiivimalli jäi eduskunnan päätöksellä historiaan 11. joulukuuta. Sen leikkurin ja velvoitteiden purkaminen vaikuttaa vuodenvaihteen jälkeen monen suomalaisen arjessa – niin hyvässä kuin pahassakin.
Lue myös: Aktiivimalli purkaantuu vuodenvaihteessa – näin se käytännössä vaikuttaa
Vuoden 2020 alusta voimaan tulee useita muutoksia, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämään ja toimeentuloon:
1. Etuudet
Aktiivimallin leikkuri puretaan
Kela tai työttömyyskassat eivät vuodenvaihteen jälkeen seuraa työttömyysetuuden saajan työnhakua aktiivimallin mukaisesti. Mallin leikkurit eivät myöskään vaikuta etuuteen, jota ensi vuoden alusta alkaen maksetaan.
Myös aktiivimallin leikkuriin joutuneet tuet palautuvat vuoden alusta normaalin suuruisiksi. Sen sijaan leikkuri vaikuttaa vielä tammikuussa maksettaviin vuodelta 2019 kertyneisiin työttömyysetuuksiin.
Pienimpiin eläkkeisiin ja perusturvaan korotuksia
Kansaneläkkeen täysi määrä nousee 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täysi määrä 50 eurolla kuukaudessa. Korotuksen jälkeen yksineläjän täysimääräinen kansaneläke on yhteensä noin 663 euroa ja avo- tai avioliitossa asuvan 592 euroa. Takuueläke on täysimääräisenä vuoden alusta noin 835 euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan korotuksen eläkkeisiinsä saa noin 610 000 eläkeläistä.
Myös perusturvaetuuksiin tehdään tasokorotus. Näitä etuuksia ovat kuntoutusraha, sairaus- ja vanhempainpäiväraha, työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Lisäksi tukiin tehdään yhden prosentin indeksikorotus.
Esimerkiksi vanhempainpäivärahan vähimmäismäärä nousee runsaalla eurolla noin 29 euroon päivässä. Toimeentulon perusosa kasvaa noin viidellä eurolla 502 euroon kuukaudessa.
Myös elatustuen ja lapsilisien tasoa korotetaan. Esimerkiksi lapsilisien yksinhuoltajakorotus nousee kymmenellä eurolla kuukaudessa. Kymmenellä eurolla kasvaa myös neljännestä lapsesta maksettava lapsilisä.
Eläkeikä nousee kolmella kuukaudella
Vuoden alusta alin vanhuuseläkeikä nousee kolmella kuukaudella. Vuonna 1957 syntyneet voivat jatkossa siirtyä eläkkeelle aikaisintaan 63 vuoden ja yhdeksän kuukauden iässä.
Jos alin eläkeikä tulee täyteen marraskuussa, vanhuuseläke voi alkaa aikaisintaan joulukuussa. Eläkeiän nouseminen johtuu vuoden 2017 eläkeuudistuksesta.
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama elinaikakerroin vuodelle 2020 pienentää vuonna 1958 syntyneiden ensi vuonna tai myöhemmin alkavia vanhuuseläkkeitä 4,6 prosenttia. Jo myönnettyihin eläkkeisiin se ei vaikuta.
Opintorahaa korotetaan
Lasta huoltavan opiskelijan opintoraha nousee vuoden alussa 25 eurolla ja on noin 350 euroa kuukaudessa. Muihin opintorahoihin on luvassa noin prosentin korotus elokuussa, kun opintorahan määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin.
Jatkossa indeksitarkistus tehdään vuosittain syyslukukauden alussa. Lisäksi opintotuen tulorajoja korotetaan seuraavalle kahdelle vuodelle noin 4,5 prosenttia palkkojen muutoksen mukaisesti.
Pienituloisten perheille maksettavan oppimateriaalilisän määrä nousee noin 50 senttiä ja on 47,3 euroa kuukaudessa.
Lue myös: Viime vuonna voimaan tullut ja ensi vuoden alussa purettava aktiivimalli lisäsi työkyvyttömyyseläkkeen hakemista
2. Verotus
Pienituloisten tuloverotus kevenee 200 miljoonalla eurolla
Ansiotuloverojen kevennykset painottuvat pieni- ja keskituloisiin, ja tuloverotusta kevennetään yhteensä 200 miljoonalla eurolla. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus, joka huomioi ansiotason nousun ja inflaation.
Solidaarisuusvero jatkuu alkavasta vuodesta hallituskauden loppuun eli vuoteen 2023 saakka.
Kotitalousvähennys ja asuntovelan koron vähennysoikeus pienenevät
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alenee vuodenvaihteen jälkeen aiemmasta 2 400 eurosta 2 250 euroon. Kotitalousvähennystä voi saada kotona teetettyyn työhön, esimerkiksi remonttiin, siivoukseen tai lastenhoitoon.
Lisäksi vähennyksen osuus työkorvauksissa pienenee. Yritykseltä tilatun työn vähennysoikeus laskee 50 prosentista 40 prosenttiin. Työntekijän palkkaavalle kotitalousvähennys mahdollisti aiemmin 20 prosentin vähennyksen maksetusta palkasta, mutta vuodenvaihteen jälkeen osuus putoaa 15 prosenttiin.
Asuntovelan koron vähennysoikeus puolestaan pienenee asteittain alkavasta vuodesta. Ensi vuonna 15 prosenttia korosta on vähennyskelpoista. Osuus putoaa viidellä prosenttiyksiköllä vuosittain siten, että vuoteen 2023 mennessä vähennysoikeus poistuu kokonaan.
Tupakka- ja virvoitusjuomavero nousevat
Tupakkavero nousee keskimäärin 14 prosenttia ensi vuoden ja sitä seuraavan vuoden aikana. Korotuksia tehdään puolivuosittain, yhteensä siis neljä kertaa.
Ensi vuoden kahden korotuksen jälkeen 20 savukkeen aski on noin vajaat 50 senttiä kalliimpi kuin nykyisin. Vuoden 2021 lopulla aski maksaa vajaan euron nykyistä enemmän.
Virvoitusjuomavero kiristyy etenkin sokeripitoisten juomien kohdalla. Yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmistevero nousee 27 sentistä 32 senttiin litralta. Muiden virvoitusjuomien kohdalla valmisteveroa korotetaan yhdellä sentillä eli 13 senttiin litralta.
Sokeripitoisten virvoitusjuomien hintojen ennakoidaan nousevan veronkorotuksen vuoksi arviolta noin kolme prosenttia.
Lue myös: Selvitys: Aktiivimallin hyviä vaikutuksia vaikea erottaa hyvän taloussuhdanteen seasta
3. Koulutus
Kevään korkeakouluhaku kaksiosaiseksi
Ensi vuonna korkeakouluihin järjestetään keväisin kaksi yhteishakua. Ensimmäisessä haussa ovat mukana muun muassa vieraskieliset koulutukset.
Kevään myöhempi haku vastaa aiempaa yhteishakua ja sen piirissä ovat suomen- ja ruotsinkieliset koulutukset.
Korkeakoulujen opiskelupaikoista yli puolet täytetään ensi vuodesta alkaen ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella.
Pelkkään valintakokeeseen perustuvia valintoja järjestetään aiempaan tapaan, mutta valintakokeiden ja todistusarvosanojen yhteispisteisiin perustuvasta opiskelijavalinnasta luovutaan.
Korkeakouluihin hakemista joustavammaksi
Jatkossa yli puolet korkeakoulujen opiskelupaikoista täytetään ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnassa valinnat perustuvat ylioppilastutkinnon arvosanojen ohella ammatillisen perustutkinnon arvosanoihin.
Valintakokeesta ja todistusarvosanoista saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta luovutaan. Pelkkään valintakokeeseen perustuen valintoja järjestetään kuten ennen uudistustakin.
Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muutoksilla on vuoden alusta tehty korkeakoulutukseen hakeutumista joustavammaksi. Myös opiskelijasiirtoja korkeakoulun sisällä on helpotettu.
4. Viranomainen
Passin ja henkilökortin hinta laskee
Sähköisesti haetun passin hinta on ensi vuoden alusta 45 euroa, siis neljä euroa vähemmän kuin nykyisin. Poliisiasemalta haetun passin hinta puolestaan on jatkossa 51 euroa.
Henkilökortti puolestaan maksaa sähköisesti haettuna 48 euroa, kun se aiemmin maksoi 54 euroa. Poliisilaitoksella asioitaessa kortin hinta on 54 euroa.
Digi- ja väestötietovirasto aloittaa toimintansa
Väestörekisterikeskus, maistraatit ja maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö yhdistyvät vuoden alussa Digi- ja väestötietovirastoksi.
Virasto vastaa muun muassa siviilivihkimis- ja nimenmuutosasioista. Lisäksi virastossa hoidetaan holhoustoimen palveluja ja julkisen notaarin tehtäviä.
Uusi rahankeräyslaki voimaan maaliskuussa
Uusi rahankeräyslaki tulee voimaan maaliskuun alussa. Uudistuksen myötä ainoastaan Poliisihallitus voi myöntää rahankeräyslupia. Rahankeräysluvan haltijan tulee tehdä vuosittain Poliisihallitukselle ilmoitus rahankeräysten järjestämisestä, keräystuotosta ja tuoton käyttämisestä.
Vuosi-ilmoituksen hinta on 1.3.2020 alkaen 100 euroa.
5. Maahanmuutto
Kiintiöpakolaisten määrä kasvaa
Hallitusohjelman mukaisesti Suomen vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrä kasvaa vuonna 2020 sadalla hengellä entisestä 750 ihmisestä 850:een.
Suomi vastaanottaa yhteensä 400 syyrialaista pakolaista Libanonista ja Turkista sekä 200 kongolaista pakolaista Sambiasta. Lisäksi Suomi vastaanottaa Nigeristä yhteensä 130 pakolaista, joiden joukossa on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n Libyasta Nigeriin evakuoimia pakolaisia.
Libyasta evakuoituja pakolaisia voidaan vastaanottaa myös muista maista. Suomi varautuu myös 120 hätätapauksen vastaanottoon ilman kansalaisuus- ja aluerajausta.
Oleskelulupahakemukset kallistuvat
Oleskelulupahakemusten käsittelymaksut nousevat vuoden alussa. Suurimmat muutokset koskevat työntekijän ja yrittäjän oleskelulupahakemusten käsittelymaksuja, joiden kohdalla paperihakemusten uusi käsittelymaksu on 640 euroa (aiemmin 600) ja sähköisten hakemusten 490 euroa (aiemmin 400).
Suomen kansalaisuutta koskevien hakemusten käsittelymaksut nousevat 40 eurolla. Paperisena tehdyn kansalaisuushakemuksen käsittely maksaa jatkossa 520 euroa ja sähköisen 420 euroa.