Kouvolassa oli keskustan uuden puheenjohtajan paras päivä pitkään aikaan. Edessä ovat karu arki ja kenttäväen pahimmillaan kohtuuttomat odotukset, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Juha Sipilä on taitava esineellistämään politiikkaa. Sipoon pajassa oli syntynyt uudelle puheenjohtajalle alumiininen, kuulemma 100-vuotta kestävä puheenjohtajan nuija ja tunkki, jolla tuore puheenjohtaja Katri Kulmuni voi lähteä hilaamaan pohjamutiin uponnutta kannatusta ylöspäin.
Molemmille työkaluille on käyttöä, äänestäjät kun ovat lähinnä ajatelleet, että pitäkää tunkkinne.
Ylen viimeisimmässä mittauksessa keskusta kellotti itselleen 11,6 prosentin kannatuksen. Ensimmäisenä Kulmunin tukijoukkoineen kannattaa perata tutkimuslaitosten luvut. On täysin mahdollista, että puolueen kannatuksen kova ydin on vieläkin alhaisempi. Nämä ovat niitä puolueen uskollisia sotureita, jotka äänestävät puoluetta nyt, aina ja myös tulevaisuudessa.
Inhorealismi on hyvä lähtökohta.
Kymmenen prosentin tasosta on pitkä matka parinkymmenen prosentin tuntumaan. Se on luku, jolla suurimman puolueen paikka todennäköisesti irtoaa eduskuntavaaleissa.
Osa puolueen tukijoista on siirtynyt murjottamaan katsomoon. Osa pettyi jo Sipilän hallituksen politiikkaan. Loput yllättyivät puolueen eliitin halusta lähteä vasemmistolaiseen hallitukseen eduskuntavaalien rökäletappion jälkeen. Myös perussuomalaiset on onnistunut imuroimaan keskustan kannattajia maakunnissa itselleen.
Kulmuni pysyy toistaiseksi elinkeinoministerinä. Syitä on kaksi. Elinkeinoministerinä hän voi tehdä edes joitain keskustalaisia puhuttelevia aloitteita sekä kiertää paremmin kenttää. Puheenjohtajakamppailun lennokkaat lauseet pitää pystyä kuitenkin sanallistamaan konkretiaksi. Miksi puolue on hallituksessa? Mitä nyt tehdään toisin? Mihin keskustaa tarvitaan 2020-luvulla?