Eeva Lehtimäen kommentti: Jäätävää menoa Kulmunin ja Saarikon kohtaamisessa – "Istuvan puheenjohtajan haastaminen ei ole koskaan rakkauskomediaa"

”Se ei ole koskaan rakkauskomedia kun puheenjohtaja haastetaan.” Näin tiivisti työministeri Tuula Haataisen (sd.) valtiosihteeri Ville Kopra Twitterissä eilisen A-studion annin, kun keskustan nykyinen puheenjohtaja Katri Kulmuni ja ministeriksi tällä viikolla palaava Annika Saarikko ottivat mittaa toisistaan ensimmäistä kertaa A-studion puheenjohtajatentissä.

Meininki oli kuin olisi työntänyt päänsä jääkaappiin. 

Kopra tietää lähituntumalta, mitä repivä ja puoluetta hajottava puheenjohtajakampanja voi olla. Kopra oli valtiovarainministeri ja puheenjohtaja Jutta Urpilaisen (sd.) erityisavustaja, kun Antti Rinne löi niukasti Urpilaisen Seinäjoen puoluekokouksessa vuonna 2014.

Kulmuni taistelee paikastaan

Eilen studiossa Kulmuni ei ottanut katsekontaktia Saarikkoon ja hän esiintyi ikään kuin haastajaa ei olisi ollut olemassa. Sosiaalisessa mediassa arviot vaihtelivat napakasta ja sujuvasta asiaosaamisesta ylimieliseen robottimaisuuteen. Toisin kuin Saarikolla luonnollisuus ja aitouden vaikutelma eivät ole Kulmunin valtteja. 

Saarikko sitä vastoin myötäili ja varoi haastamasta Kulmunia. Moni vastaus alkoi viittauksella Katriin ja oikeaan tilannekuvaan. Kohteliasta ja kilpakumppanin hankalaa tilannetta ymmärtävää, mutta ei vielä keskustalaisten odottamaa tahtoa ja intoa nousta puolueen johtoon.

Katri Kulmuni selvästi taistelee paikastaan, mutta suositun Saarikon lähtö puheenjohtajataistoon ei ollut istuvalle puheenjohtajalle mieluinen uutinen. Kaikkea muuta.

Kulmunin mukaan tieto Saarikon lähdöstä puheenjohtajakisaan oli yllätys, koska vielä viime vuonna Saarikko ilmoitti, ettei lähde tänä vuonna haastamaan puheenjohtajaa.

– Olisin toivonut, että hän olisi halunnut tulla mukaan tukemaan yhteistä kuntavaalityötä. Jostain syystä en saanut Saarikon luottamusta, Kulmuni sanoi viime viikolla.

MTV Uutisten haastattelemien lähteiden mukaan tilanne olisi ollut paljon raadollisempi. Kulmuni näyttää toivoneen, ettei kisaan tule vastaehdokkaita.

Kulmuni on kamppailussa tässä vaiheessa altavastaajana. Tämä käy ilmi MTV Uutisten keskustan piirihallitusten jäsenille teettämästä tuoreesta kyselystä. Saarikkoa kannattaa seuraavaksi puheenjohtajaksi 60 prosenttia kyselyyn vastanneista ja Kulmunia 26 prosenttia.

Kurvinen ei mukana

Nyt haastajia on kuitenkin jo kolmin kappalein, kun eilen mukaan lähtivät Keskustan nykyinen varapuheenjohtaja Petri Honkonen sekä keskustakentällekin ilmeisesti tuikituntematon Ilkka Tiainen. Tänään eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sai oman päätöksensä tehtyä eli puheenjohtajataisto jää tällä erää väliin. 

Osa keskustalaisista varmasti huokaisi helpotuksesta Honkosen eilisen ilmoituksen jälkeen. Isommassa porukassa kampanjointi ei ole niin repivää ja porukkaa jakavaa kuin kahden kauppa, kuuluu arvio. 

Keskustalaiset hyrisevät tyytyväisinä, koska muun politiikan lomaillessa puolue hallitsee median ilmatilaa. Puheenjohtajakamppailu tuo myös virtaa puolueen kentälle. 

Odotukset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Puheenjohtajilta odotetaan visiota ja näkymää miten keskusta pelastetaan. Osa toivoo myönteistä, kypsää ja puoluetta rakentavaa kampanjaa. Sen toisena puolena on umpitylsä kiertue ja ehdokkaiden samanmuottisuus. Niinpä ratkaisu tehdään lopulta persoonan ja oletettujen johtajaominaisuuksien, ei linjavisioiden perusteella. 

Fanaattiset kannattajajoukot liikkeellä

Jos veikata saa, edessä on parasta keskustalaista politiikan draamaa, joka huipentuu patetiaa hipoviin puoluekokouspuheisiin Oulussa. Tosin sitä ennen ehdokkaiden fanaattiset taustaryhmät ehtivät lietsoa hajaannusta puolueen sisälle. Näitä jälkiä muut saavat siivota jo nyt, huokaisee tunnettu keskustavaikuttaja MTV:n uutisille. 

Keskustassa kaikki on ollut aina suurempaa. Ehdokkaitakin pitää olla monta, koska puolueella on ison liikkeen geenit, kuten Petri Honkonen eilen totesi tiedotustilaisuudessaan. 

Mutta. Puolue on pahassa jamassa, jos se on vaihtamassa puheenjohtajaa jo vuoden jälkeen. Uho ja otteet ovat edelleen kuin isolla puolueella, vaikka kannatukseltaan keskusta on ajautunut keskisuurten puolueiden joukkoon. Siinä murheessa puheenjohtajakamppailu on kuin krapularyyppy, varsinkin jos raaka peiliin katsominen jää tekemättä.