Kahden puolueen kannattaa katsoa tarkkaan Helsingin Sanomien uusimpia gallup-lukuja. Toisella puolueista on imago-ongelma ja toisen kannatusluvut näyttävät viime kuukausilta kuolleen sydänkäyrältä.
Kahdeksan kuukautta hajoamisen jälkeen Perussuomalaiset on vakiinnuttanut kannatuksensa (8,6%), mutta Sinisten suosioluvut matelevat jopa ryhmän muut alapuolella. 1,3 prosentin kannatus on surkea tulos, varsinkin kun hallituspuolueena näkyvyyttä olisi tarjolla. Äänestäjien on vaikea erottaa mitä muuta Siniset ovat kuin kevytversio persuista.
Kuolleen käyrän on huomannut myös Iivisniemen vanha samurai, ulkoministeri Timo Soini, vaikka hän ei enää johdakaan puoluettaan. Hallitusvastuussa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila on kadonnut lähes kokonaan julkisuudesta. Hallituksen perhevapaaväännöissä Siniset näytti olevan se hiljainen yhtiömies, jolla ei ollut paljon sanottavaa tai vaikutusvaltaa. Työministeri Jari Lindström on joutunut puolustamaan parhaansa mukaan ay-liikkeen ja opposition moukaroimaa aktiivimallia.
Timo Soini on viime viikkoina aktivoitunut jälleen blogissaan. Vaikuttaa siltä, että Soini miettii vakavasti politiikassa jatkamista. Se olisikin ainoa keino säilyttää Siniset eduskunnassa, koska muilla sinisten näkyvillä hahmoilla ei ole samanlaista imua.
Perhevapaista eduskuntavaalien kuuma teema
Soininkaan suosio ei ole entisellä tolalla, mutta hän on löytänyt teeman, jolla ensi kevään eduskuntavaaleihin voi ratsastaa. Kotiäitiviha on Timo Soinin uusi Kreikka. Soini nosti puolueensa tuplajytkyllä hallitukseen nimenomaan Kreikan tukipakettien arvostelulla. Lopun kannatuksen viimeistelivät viime kesän pesänryöstäjät eli maahanmuuton vastustajat.
Soini on oikeassa siinä, että perhevapaista tulee yksi eduskuntavaalien isoista kysymyksistä. Soini tukeutuu kansan syviin riveihin ja uhoaa, että ”jos minä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää”.
Perheiden kannattaa olla kuitenkin tarkkana Soinin kanssa, kun ulkoministeri väittää, että uudistuksessa on kyse kotiäitien nujertamisesta sekä taloudellisesti että henkisesti. Muistutettakoon tässä, että vuosien mouhaamisen jälkeen Perussuomalaiset hyväksyivät hallituksessa Timo Soinin johdolla Kreikan kolmannen tukipaketin elokuussa 2015. Populisti on äänestäjän paras kaveri vaalipäivään asti, sen jälkeen kuluttajansuojan kanssa on vähän niin ja näin.
Aalto ei kelpaa pääministeriksi edes omilleen
Se toinen ongelmissa oleva puolue on Vihreät, mutta asia näyttää olevan sekä puheenjohtaja Touko Aallon että puoluetoimiston tiedossa. 14,4 prosentin gallup-luvut ovat toki paremmat kuin edellisissä eduskunta- ja kuntavaaleissa, mutta elokuusta 2017 kannatus on tullut alas 3 prosenttiyksikköä.
Touko Aallon alkukausi ei ole mennyt putkeen ja hän myöntää sen itsekin. Helsingin Sanomien tuoreessa imagotutkimuksessa Aaltoa pidettiin puolueiden puheenjohtajajoukon heikoimpana pätevyydessä, päämäärätietoisuudessa ja suunnitelmallisuudessa. Suomen Yrittäjien kärkipoliitikkojen pääministerimittauksessa Aalto sai 3 prosentin kannatuksen seuraavaksi pääministeriksi. Taakse jäi ainoastaan Sinisten Sampo Terho. Hälyttävintä Aallon kannalta oli se, että Vihreiden kannattajista vain 17 prosenttia piti Aaltoa parhaana henkilönä pääministeriksi.
Mitä tämä sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa, että Vihreiden puheenjohtajan profiilia täytyy nostaa niin julkisuudessa kuin eduskunnassa. Ja tämä näyttää nyt alkaneen. Aktiivisuutta salissa, koulutusvälikysymystä ja sellaisia aloitteita, joiden toivotaan kiinnostavan mahdollisia äänestäjiä, mutta myös mediaa. Asiallisuudella ja yhteistyökyvyillä pärjää tiettyyn rajaan asti, mutta oppositiotatamilla täytyy ottaa myös oma paikkansa.
Todelliseen koetukseen puheenjohtaja joutuu ensi kevään vaalitenteissä ja eduskuntavaalikampanjassa. Edessä ovat Aallon ensimmäiset hallitusneuvottelut, jos tulos on hyvä. Yhdeksän puheenjohtajan taistelut puheajasta tv-tenteissä ovat vain kevyttä alkuverryttelyä. Vasta hallitusneuvotteluissa mitataan hermojen kestävyys ja kovuus.