Suomi on jälleen taantumassa, ja talouden toipuminen viivästyy, kertoo valtiovarainministeriö.
VM:n mukaan Suomen talous kasvoi hyvää vauhtia viime vuoden loppupuolelle saakka, mutta tänä vuonna kasvu on jälleen hidastunut, ja Suomi on jälleen taantumassa.
– Miten tässä näin kävi? Kun talous oli jo päässyt kiinni kasvuun, mikä veti käsijarrun päälle, valtiovarainministeriö (VM) pohtii tänään julkaisemassaan talousennusteessa.
VM:n mukaan ilmeisiä jarruja on monia: ikääntyvä väestö, heikentyvä koulutustaso hidastavat tuottavuuden kasvua.
Samalla kasvua hidastaa etenkin kotimaisen kysynnän puute, kun tulojen kasvusta huolimatta kotitalouksien kulutus ei ole kasvanut.
VM myöntää, että on aiemmin aliarvioinut epävarmuuden vaikutukset kotitalouksien kulutukseen. Työmarkkinoihin, geopoliittiseen tilanteeseen ja julkisen talouden sopeuttamistarpeisiin liittyvät epävarmuudet ovat heikentäneet kuluttajien luottamusta poikkeuksellisen pitkäkestoisesti.
– 1340 kilometriä rajaa arvaamattoman naapurin (Venäjän) kanssa pitää yllä uhkaa ja epävarmuutta yhteiskunnassa, ennusteessa todetaan.
Ministeriö pohtii, mikä hyydytti kasvun Suomessa, mutta ei euroalueella.
– (O)lemme joutuneet miettimään, mikä hyydytti kasvun tänä vuonna erityisesti Suomessa mutta ei euroalueella. Sekavasta kauppapolitiikasta ja Yhdysvaltoihin suuntautuvalle viennille asetetuista tulleista ei taida olla selitykseksi, koska ne hidastavat kasvua yhtä lailla Suomen vientimarkkinoilla kuin Suomessa, ennusteessa pohditaan.
VM:n mukaan Suomessa kasvua hidastavat muun muassa aiempaa korkeat korot, jotka rasittavat suomalaisia kotitalouksia edelleen enemmän kuin kotitalouksia euroalueella.
Lisäksi tilastoidun työttömyysasteen nopea nousu on lisännyt huolta työttömyydestä.
Rakenteellisista jarruista huolimatta valtiovarainministeriö arvioi, että juuri nyt Suomi kärsii erityisesti ulkoisten iskujen pitkittämästä taantumasta, ja kasvu nopeutuu 1,5–2 prosenttiin lähivuosina.
Talous ei juuri kasva tänä vuonna
VM:n mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,2 prosenttia. Ensi vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 1,1 prosenttia, 1,7 prosenttia vuonna 2027, ja 1,6 prosenttia vuonna 2028, VM kertoo.
Vielä syksyllä VM ennusti talouden kasvavan tänä vuonna 1,0 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.
– Taantuma on pitkittynyt, ja kasvun käynnistyttyäkin työllisyys kasvaa aiemmin arvioitua hitaammin. Kun bkt:tä kertyy vähemmän, julkisen talouden alijäämät syvenevät ja velka kasvaa nopeammin kuin aiemmin arvioimme, sanoo VM:n ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander ministeriön tiedotteessa.
Lue lisää: VM: Yli 10 miljardin euron sopeutusurakka voi olla edessä – näistä kohteista säästöjä voisi ministeriön mukaan löytyä
Velkasuhde nousemassa yli 90 prosenttiin
Hallituksen keskeinen talouspoliittinen tavoite on ollut pysäyttää velkasuhteen kasvu vaalikauden loppuun, eli vuoteen 2027 mennessä.
VM kuitenkin ennustaa, että velkasuhteen kasvu jatkuu koko vuoteen 2030 ulottuvan ennustejakson ajan. Tänä vuonna Suomen julkisen velan suhde bkt:hen nousee yli 89 prosenttiin, ensi vuonna 91,6 prosenttiin, ja vuonna 2027 jo 92,4 prosenttiin. Vuonna 2030 velka on jo yli 96 prosenttia suhteessa bkt:hen.
– On katsojan silmässä, kuinka paljon se voisi kasvaa, jotta voidaan puhua vakauttamisesta, finanssineuvos, julkisen talouden yksikön päällikkö Jenni Pääkkönen vastasi tiedotustilaisuudessa kysymykseen siitä, voi hallitus yhä saavuttaa tavoitteensa velkasuhteen taittamisesta.
Julkisen talouden alijäämän vuoksi Suomi on jo joutumassa EU:n alijäämämenettelyyn.
Suurempi vaikutus voi olla sillä, jos Suomen velkasuhde ylittää 90 prosentin rajan. Silloin aktivoituisi niin sanottu EU:n velkakestävyysturvalauseke, joka voisi velvoittaa Suomea pienentämään velkasuhdetta prosenttiyksiköllä vuodessa.
VM:n mukaan Suomen julkisen talouden haasteet eivät johdu pelkästään pitkittyneestä matalasuhdanteesta, vaan ongelmien juurisyyt ovat talouden ja julkisen talouden rakenteissa.