Eero Hirvonen nousi yhdistetyn normaalimäen kilpailun olympiapronssillaan harvalukuiseen suomalaisjoukkoon. Lajin mittavan olympiahistorian sijaan Val di Fiemmessä puhutti mitalihuumassa epävarma tulevaisuus.
Lue myös: Suomen menestyslajia uhkaa KOK:n leikkuri – "Olisihan se karmea isku"
Lue myös: Ilkka Herolalta jykevä vyörytys – Eero Hirvonen: Vaikutukset voivat olla dramaattiset
Yhdistetty on ollut mukana talviolympialaisten ohjelmassa aina ensimmäisistä, vuonna 1924 Chamonix'ssa järjestetyistä kisoista lähtien, ja Hirvosesta tuli keskiviikkona kahdeksas suomalainen henkilökohtaisen olympiamitalin saavuttanut urheilija.
Seitsemän edellistä olivat järjestyksessä ensimmäisestä viimeiseen Heikki Hasu, Martti Huhtala, Rauno Miettinen, Jouko Karjalainen, Jukka Ylipulli, Samppa Lajunen ja Jaakko Tallus.
Tähän jatkumoon ei välttämättä ole odotettavissa lisäystä enää neljän vuoden kuluttua, kun olympiamitaleista taistellaan Ranskassa.
Kansainvälisen olympiakomitean (KOK:n) on nimittäin kesäkuussa määrä päättää siitä, onko yhdistetty enää tuolloin mukana ohjelmassa. Tällä hetkellä yhdistetty on talvikisojen ainoa laji, jossa naiset eivät saa kilpailla.
Mikäli yhdistetty on neljän vuoden kuluttua mukana, kisoja käydään niin naisten kuin miesten sarjassa.
– On mielenkiintoinen tilanne, kun kukaan ei osaa sanoa mihinkään suuntaan, että mikä se päätös voisi olla. Ei ole mitään ennakkokäsitystä, Suomen maajoukkueen päävalmentaja Antti Kuisma sanoi keskiviikkona Val di Fiemmessä Hirvosen pronssihuuman keskellä
– Kausi kun loppuu, niin hanskat putoavat ja sitten odotetaan, mikä se päätös on, ennen kuin pystytään tikkua laittamaan ristiin.
Kuisma viittaa tällä siihen, että olympiastatuksen menettäminen vaikuttaisi todennäköisesti hyvinkin rajusti yhdistetyn taloudelliseen elinvoimaan.
Hiihtoliiton huippu-urheilujohtaja Petter Kukkonen arvioi aiemmin, että yhdistetty todennäköisesti menettäisi ainakin opetus- ja kulttuuriministeriön tuet, jotka tällä hetkellä muodostavat kokonaisbudjetista jopa 20–30 prosenttia.
Kukkonen pitää lisäksi mahdollisena, että olympiastatuksen puuttuminen voisi vaikuttaa myös tv- ja yhteistyösopimuksiin
– Se on kaikille laji-ihmisille sellainen kortti, ettei kukaan tiedä, mitä tapahtuu. Siihen liittyy kaikilla epävarmuutta. On valtava määrä ihmisiä, huippuammattilaisia, jotka tekevät töitä lajin ympärillä eri maissa, Kuisma sanoo.
Suomalaisittain tilanne olisi mielenkiintoinen ja erikoinen myös siksi, että Pohjoismaisten hiihtolajien, joihin yhdistettykin KOK:n päätöksestä riippumatta kuuluu, MM-kisat käydään vuonna 2029 Lahdessa.
– En ole halunnut hirveästi miettiä kesken kauden, että mitä se voisi olla. Tehdään nyt työt loppuun ja katsotaan sitten. Elämä kantaa aina. Ei elämä ja maailma siihen lopu, jos yhdistetty loppuu. Mutta se olisi tosi harmi juttu.
Kuisman mukaan yhdistetyn pudottamista olympiaohjelmasta on äärimmäisen vaikea perustella urheilullisesti.
– Tämä on vanha ja perinteinen olympialaji, ja parin viime vuoden aikana on tapahtunut valtavaa kehitystä kaikissa niissä mittareissa, joilla sitä päätöstä on perusteltu ja pyritty tekemään. Sitten mennään ihan politiikan puolelle, jos se päätös on negatiivinen.
Keväällä 2022 maajoukkueen päävalmentajana aloittanut Kuisma sanoo olevansa kiinnostunut jatkamaan tehtävässä, "jos laji vielä jatkuu ja sillä on jokin tulevaisuus".
Kahden alle kouluikäisen lapsen isänä toisenlainenkin päätös olisi ymmärrettävä.
– On ollut pitkä projekti tällaiseen perhetilanteeseen tämä neljä vuotta, mutta meilläkin on kotona totuttu siihen, että se menee näin. Näitä pitkiä reissuja on kuitenkin aika harvakseltaan. Asioita pystytään suunnittelemaan ja tekemään oikealla tavalla.
– Mielellään sitä tietenkin tällaisen porukan kanssa tekisi vielä töitä.