Mainos

Eduskunta hiljeni muistamaan vuoden 1918 tragediaa – puheenjohtajat korostivat sovinnon ja eheyden merkitystä

3:12

Suomen historian traumaattisimpiin ajanjaksoihin lukeutuvan sisällissodan alkamisesta tulee huomenna kuluneeksi sata vuotta. Eduskunnassa muistettiin kansallista tragediaa tänään aamupäivällä hiljaisella hetkellä.

Muistohetkeen osallistui puolueiden ja eduskuntaryhmien johdon lisäksi muun muassa sisällissodan tutkijoita sekä poliittisten nuorisojärjestöjen ja sitoutumattomien opiskelijajärjestöjen edustajia.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat totesivat yhteisessä puheenvuorossaan sisällisodan jättäneen syvät arvet suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Me haluamme korostaa sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja eheyden merkitystä. Ne luovat pohjan, jolle yhteinen Suomemme on rakennettu, puheenjohtajat viestittivät kannanotossaan.

– Toivomme, että vuoden 1918 tapahtumien muistoa kunnioitetaan sovinnon hengessä. Sisällissodan jälkeen tapahtunut yhteiskunnallinen eheytyminen on mahdollistanut Suomen nousun yhdeksi maailman kehittyneimmistä valtioista. Se on perintö, joka velvoittaa meitä tänäkin päivänä.

"Erimielisyydet on ratkaistava kuuntelemalla ja keskustelemalla"

Puheenjohtajat kertoivat sitoutuvansa kunnioittamaan demokratiaa suomalaisen yhteiskunnan toiminnassa ja päätöksenteossa.

– Lupaamme jatkuvasti kehittää demokratian toimivuutta ja varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi. Haluamme myös pitää huolta suomalaisesta oikeusvaltiosta. Lakien kunnioitus ja riippumaton oikeuslaitos ovat toimivan yhteiskunnan perusedellytyksiä. Kukaan ei saa Suomessa ottaa oikeutta omiin käsiinsä.

Puheenvuorossa todettiin myös, että poliittisten näkemysten monipuolinen kirjo ja vapaus ilmaista mielipiteensä kuuluvat suomalaiseen demokratiaan.

– Olemme yhtä mieltä siitä, että erimielisyydet on ratkaistava kuuntelemalla ja keskustelemalla. Suomalaista yhteiskuntaa tulee kehittää ainoastaan rauhanomaisin keinoin. Tuomitsemme poliittisen väkivallan kaikissa muodoissaan. Mikään tarkoitus ei oikeuta väkivallan käyttöä poliittisessa toiminnassa ja yhteiskunnallisten päämäärien ajamisessa.

– On meidän kaikkien yhteinen velvollisuutemme varmistaa, että suomalaiset eivät enää koskaan joudu kokemaan tuhoavaa vihaa ja sisällissodan kauhuja.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien puheenvuoron allekirjoittivat Juha Sipilä (kesk.) Petteri Orpo (kok.), Antti Rinne (sdp), Sampo Terho (sin.) Jussi Halla-aho (per.) Touko Aalto (vihr.), Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (rkp) ja Sari Essayah (kd). 

Suomen sisällissota oli Euroopan verisimpiä

Suomen sisällissodan alkamisesta tulee huomenna kuluneeksi sata vuotta. Punakaartien liikekannallepano alkoi 27. tammikuuta 1918. Edellisenä iltana oli Helsingin työväentalon torniin nostettu punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi.

Yöllä 27.–28. tammikuuta punakaarti miehitti Helsingin tärkeimmät kohteet, ja samaan aikaan suojeluskunnat alkoivat riisua aseista venäläistä sotaväkeä Etelä-Pohjanmaalla. Senaatti oli muutamaa päivää aiemmin julistanut suojeluskunnat hallituksen joukoiksi.

Sodan puhkeaminen tuli yllätyksenä niin valkoisille kuin punaisillekin, eikä kumpikaan osapuoli ollut varustautunut rintamasotaan. Kestikin kuukauden päivät ennen kuin varsinainen rintamalinja muodostui.

Kolme ja puoli kuukautta kestänyt sota jälkiselvittelyineen vaati arviolta 38 000 ihmisen hengen, mikä tekee siitä Euroopan verisimpiä sisällissotia.


Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.