Lähes tismalleen kaksi vuotta sitten Suomen pääministeri asteli median eteen hallituskumppaneidensa kanssa. Hallitus julisti tuolloin ”nollatoleranssin rasismille”.
Hallitustyö Orpon johdolla alkoi rasismikohuilla. Kesäkuun lopussa 2023 silloinen perussuomalaisten tuore elinkeinoministeri Vilhelm Junnila erosi tehtävästään. Samana päivänä nousi julkisuuteen sisäministeri Mari Rantasen (ps.) viittaukset väestönvaihdosta, joka on suojelupoliisin mukaan salaliittoteoreettinen viitekehys maahanmuuton ja monikulttuurisuuden muodostamasta uhasta länsimaiselle valkoiselle väestölle.
Samana kesänä nimimerkki "riikan" vuosien takaiset kirjoitukset perussuomalaisten entisen puheenjohtajan, eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-Ahon Scripta-blogin vieraskirjassa.
Viesteissä "riikka" kuvaili itseään rasistiksi ja kirjoitti hyvin negatiiviseen sävyyn maahanmuuttajista. Nimimerkki yhdistettiin perussuomalaisten puheenjohtajaan valtiovarainministeri Riikka Purraan.
Nyt pääministeri kommentoi jälleen hallituksen edustajan rasistiseksi miellettyjä puheita.
Lue myös: Katso kooste Orpon hallituksen rasismikohuista: "Näytänkö mieheltä, että allekirjoitan jotain rasisminvastaisia tiedonantoja"
Hallituksen julkaisema rasismitiedonantoa varten kuultiin noin sataa tahoa, kuten tutkijoita, kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä muita keskeisiä toimijoita.
Julkaisussa avattiin lisäksi konkreettisia toimia, joihin kaikki hallituksen puolueet sitoutuivat.
Syyskuun kuudes päivä vuonna 2023 pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi, että hallituksen ministerit, hallituspuolueet ja myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet tiedoksiantoon.
– Hallitus irtisanoutuu rasismista, piste, Orpo sanoi.
Lue myös: Eduskunta aloitti tiedonannon ruotimisen, oppositiosta vaadittiin hallitusohjelmaan muutoksia – Orpo: "Hallitus irtisanoutuu rasismista, piste"
Rasismin käsitteen hallitus ymmärtää seuraavasti:
Rasismi perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasismia voi ilmetä yhteiskunnassa syrjivinä normeina tai käytäntöinä esimerkiksi työelämässä.
Rasismi voi näyttäytyä yksilöiden ja ryhmien välillä syrjivänä käytöksenä. Yksilöiden ja ryhmien väliset ennakkoluulot ja vierauden
pelko voivat toimia kasvualustana rasismille.
Rasismi luo eriarvoisuutta ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa.
Suomen lainsäädäntö on kokonaisuutena hyvällä tasolla
Alla ote suoraan hallituksen tiedoksiannosta.
Suomen lainsäädäntö antaa hyvän oikeudellisen pohjan yhdenvertaisuuden edistämiseen. Suomi on historiassaan ollut edelläkävijä yhteiskunnallisen tasa-arvon, oikeusvaltion ja yksilön inhimillisen elämän edellytysten parantamisessa. Tämä perintö velvoittaa hallitusta sen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyössä.
Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslaki toteaa myös, että saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Yhdessä Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa perustuslaki takaa oikeuden yhdenvertaisuuteen kaikille, riippumatta siitä, mihin ryhmään tai vähemmistöön henkilö ehkä kuuluu.
Vähemmistöihin kuuluville tulee taata mahdollisuus yhdenvertaiseen osallisuuteen – niin koulutuksessa, työelämässä kuin yhteiskunnassa muutenkin. Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat sekä enemmistölle että vähemmistöille.
Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen ja yhdenvertaisuuslaki muiden henkilöön liittyvien syiden perusteella. Lainsäädäntöä on juuri tarkennettu esimerkiksi työelämäsyrjintään puuttumisen tehostamiseksi. Lisäksi yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä säännellään useissa muissa laeissa ja asetuksissa. Rikoslaki kieltää työsyrjinnän esimerkiksi rodun tai uskonnon perusteella sekä turvaa uskonrauhaa, mikä voi mahdollistaa esimerkiksi Raamatun ja Koraanin julkisen polton kieltämisen.
”Rasismille ei tule antaa tilaa”
Muutosohjelmaksi kutsuttu hallitusohjelma pitää sisällään lauseita yrittämisen kannattavuudesta. Työllisyysastetta kerrottiin nostettavan uudistamalla työmarkkinoita ja purkamalla kannustinloukkuja. Työnteon kerrottiin olevan myös tehokasta kotoutumista.
-Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset nähdään monimuotoisina ja aktiivisina toimijoina. Jokaisella Suomessa asuvalla on paitsi oikeuksia, myös velvollisuus osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Hallitus on sitoutunut edistämään eri ryhmien ja yksilöiden yhdenvertaisuutta laaja-alaisesti. Syrjintää ei voi hyväksyä. Rasismille ei tule antaa Suomessa tilaa, tiedoksiannossa kerrottiin.