Stubb otti puheessaan kantaa Suomen turvallisuustilanteeseen ja muistutti suomalaisia toisten kunnioittamisesta.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb piti tänään ensimmäisen uudenvuodenpuheensa presidenttinä suorassa lähetyksessä.
Lue myös: Stubbin puheessa kaksi ristiriitaa – "Ei säväyttänyt"
"Rakkaat suomalaiset" – presidentti Stubbin puhe sanasta sanaan
Nämä neljä asiaa nousivat esille presidentin puheesta
Presidentti arvioi, että Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sodan uhkaa.
Rasismi ei ole suomalaisuutta, vaan suomalaisuutta on toisesta välittäminen taustasta riippumatta, presidentti Alexander Stubb sanoi uudenvuodenpuheessaan.
– Jokainen ihminen on arvokas. Sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto, etninen tausta tai ikä ei määritä ihmisen arvoa, Stubb sanoi puheessaan.
Stubb kehotti suomalaisia kunnioittamaan toinen toisiaan ja puolustamaan ihmisoikeuksia ja ihmisyyttä.
– Tänä päivänä Suomi on monimuotoisempi kuin koskaan aiemmin. Meidän tulee rakentaa Suomea, johon jokainen voi tuntea kuuluvansa. Meidän yhteistä Suomea. Kaikkien Suomea, Stubb painotti.
Stubb kommentoi puheessaan myös polarisaatiota, jonka nousu on näkynyt monessa liberaalissa demokratiassa viime aikoina.
– Pienenä kansakuntana meillä ei ole siihen varaa. Jakautunut kansa ei kykene puolustautumaan, Stubb sanoi.
1:29
"Suomen varautuminen ensiluokkaista"
Stubbin mukaan kylmän sodan jälkeinen aikakausi on ohi ja kansainvälinen järjestelmä on murroksessa. Menossa on vallan uudelleenjako, josta käydään kamppailua niin globaalissa lännessä, idässä kuin etelässäkin.
Stubbin mukaan ihmiskunnan yhteisiä haasteita – ilmastonmuutosta, luontokatoa, tekoälyä tai konflikteja – ei ratkaista ilman yhteisiä pelisääntöjä.
– Koko maailmalle on tärkeää, että kansainvälinen järjestelmä perustuu sääntöihin, ei voimankäyttöön. Erityisen tärkeää se on pienille maille, kuten Suomelle, Stubb painotti.
Stubb ei puheessaan kommentoinut suoraan Suomenlahden viimeviikkoista kaapelirikkotapausta, mutta tyynnytteli viimeaikaisten uutisten herättämiä huolia.
– Varautumisemme ja huoltovarmuutemme ovat ensiluokkaisia. Turvallisuusviranomaisemme – kuten Puolustusvoimat, Poliisi ja Rajavartiolaitos – ovat kunnossa, Stubb korosti.
Stubb muistutti, että turvallisuus ei ole vain valtion "kovaa ydintä".
– Turvallisuus on myös kulttuuria, koulutusta ja sivistystä. Ne suojaavat meitä hybridivaikuttamiselta ja propagandalta. Ne ovat henkistä huoltovarmuutta.
2:42
Vankkumaton tuki Ukrainalle
Stubb muistutti puheessaan, että Suomen tuki Ukrainalle on vankkumatonta.
– Ukraina taistelee itsenäisyydestään, itsemääräämisoikeudestaan ja alueellisesta koskemattomuudestaan, niin kuin Suomikin talvi- ja jatkosodassa, Stubb sanoi.
Samalla Stubb arvioi, että Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sodan uhkaa.
– Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjä olisi lakannut olemasta suurin turvallisuusuhkamme. Se on sitä ollut ja tulee sitä valitettavasti olemaan, Stubb arvioi.
Äänenvoimakkuus pienemmälle
Kiihkeiden sosiaalisessa mediassa käytyjen keskustelujen aikakaudella Stubb kehotti suomalaisia malttiin ja toisten, myös erimielisten, kunnioittamiseen ja kuuntelemiseen.
– Kovaäänisten kaiuttimien maailmassa on välillä hyvä pienentää äänenvoimakkuutta. Harkintakin on sallittua. Olemme kaikki joskus väärässä. Viisautta on siitä oppia, Stubb pohdiskeli.
Stubb kehotti suomalaisia myös huolenpitoon lähimmäisistä.
– Rakkautta, yhdessäoloa ja välittämistä ei voi ulkoistaa. Mitä jos viettäisimme enemmän aikaa toistemme kuin puhelintemme kanssa, Stubb kysyi.
2:24
Svinhufvud aloitti perinteen
Presidenttien uudenvuodenpuheiden perinne alkoi Ylen mukaan Suomessa vuonna 1935, jolloin presidentti P. E. Svinhufvud otti käyttöön tavan viettää vuoden ensimmäistä viikkoa sovinnollisuuden viikkona.
Sovinnollisuuden viikon kunniaksi presidentti piti uudenvuodenpäivänä radiopuheen koko kansakunnalle. Puhe nauhoitettiin etukäteen ja lähetettiin tallenteelta.
Svinhufvudin puhe on Yleisradion vanhin virallinen ohjelma, joka on säilynyt jälkipolville.