Eduskunnan täysistunnossa käytiin tiistaina kiihkeää sananvaihtoa, kun hallituksen esitys translain uudistamisesta tuotiin lähetekeskusteluun. Välihuutoja kuului yhtenään – siitä huolimatta, että istuntosali oli tyhjentynyt huomattavasti verrattuna siihen, kuinka täpötäysi sali oli aikaisemman ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun aikana.
Esitystä esitelleen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) mukaan lakihankkeen keskeinen uudistus on se, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen eriytettäisiin lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Tällöin väestörekisterin sukupuolimerkinnän muuttamiseen ei enää tarvittaisi lääketieteellistä selvitystä tai diagnoosia transsukupuolisuudesta. Nykyisessä laissa voimassa oleva vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistettaisiin myös.
Lakiesitystä puolustavissa puheenvuoroissa korostuivat ihmisoikeuksien parempi toteutuminen ja transihmisten elämän helpottaminen.
– On sanomattakin selvää, että lakiesitys on parannus moniin nykyisen lainsäädännön ongelmiin, joista ihmisoikeussopimusten kansainväliset valvontaelimet ovat Suomea lukuisia kertoja huomauttaneet, sanoi Veronika Honkasalo (vas.).
Honkasalon mukaan lakiin jäi kuitenkin vielä parannettavaa, sillä se koskee vain täysi-ikäisiä.
– Tutkimusten mukaan Suomessa transnuoret voivat huonosti ja heidän itsemurha-ajatuksensa ovat 2–6 kertaa yleisempiä muuhun väestöön verrattuna.
Sukupuolimerkintä aiheuttaa käytännön ongelmia
Iiris Suomela (vihr.) jatkoi samasta teemasta kertomalla, että nykyinen ilmapiiri altistaa sukupuolivähemmistöihin kuuluvat syrjinnälle ja väkivallalle ja että THL:n tutkimusten mukaan transnuoret kohtaavat paljon enemmän koulukiusaamista ja fyysistä uhkaa kuin muut. Suomelan mukaan väärä sukupuolimerkintä aiheuttaa myös monenlaisia käytännön ongelmia transihmisille.