Translakiesitystä puitiin kiihkeästi lähetekeskustelussa eduskunnassa – teoriassa sukupuolimerkintää voisi muuttaa useamman kerran

Koskettava kohtalo: Kasper Kivistön piti valita lasten ja sukupuolen välillä – Suomen translaki on nyt suurennuslasin alla 5:17
Katso myös: Katso Kasper Kivistön haastattelu MTV Uutiset Livestä.

Eduskunnan täysistunnossa käytiin tiistaina kiihkeää sananvaihtoa, kun hallituksen esitys translain uudistamisesta tuotiin lähetekeskusteluun. Välihuutoja kuului yhtenään – siitä huolimatta, että istuntosali oli tyhjentynyt huomattavasti verrattuna siihen, kuinka täpötäysi sali oli aikaisemman ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun aikana.

Esitystä esitelleen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) mukaan lakihankkeen keskeinen uudistus on se, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen eriytettäisiin lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Tällöin väestörekisterin sukupuolimerkinnän muuttamiseen ei enää tarvittaisi lääketieteellistä selvitystä tai diagnoosia transsukupuolisuudesta. Nykyisessä laissa voimassa oleva vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistettaisiin myös.

Lakiesitystä puolustavissa puheenvuoroissa korostuivat ihmisoikeuksien parempi toteutuminen ja transihmisten elämän helpottaminen.

–  On sanomattakin selvää, että lakiesitys on parannus moniin nykyisen lainsäädännön ongelmiin, joista ihmisoikeussopimusten kansainväliset valvontaelimet ovat Suomea lukuisia kertoja huomauttaneet, sanoi Veronika Honkasalo (vas.).

Honkasalon mukaan lakiin jäi kuitenkin vielä parannettavaa, sillä se koskee vain täysi-ikäisiä.

–  Tutkimusten mukaan Suomessa transnuoret voivat huonosti ja heidän itsemurha-ajatuksensa ovat 2–6 kertaa yleisempiä muuhun väestöön verrattuna.

Sukupuolimerkintä aiheuttaa käytännön ongelmia

Iiris Suomela (vihr.) jatkoi samasta teemasta kertomalla, että nykyinen ilmapiiri altistaa sukupuolivähemmistöihin kuuluvat syrjinnälle ja väkivallalle ja että THL:n tutkimusten mukaan transnuoret kohtaavat paljon enemmän koulukiusaamista ja fyysistä uhkaa kuin muut. Suomelan mukaan väärä sukupuolimerkintä aiheuttaa myös monenlaisia käytännön ongelmia transihmisille.

–  Oli kyse sitten koulusta, bussilipun tarkastuksesta, rajatarkastuksesta kun on matkustamassa ulkomaille... Nämä ovat niitä käytännön huolia ja murheita, joita nämä ihmiset kohtaavat ja jotka voidaan tässä ratkaista, hän sanoi.

Kokoomuksen kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen kuvaili puheenvuorossaan translapsen vanhemman kertoneen hänelle, miten väärä sukupuolimerkintä aiheuttaa lapselle jatkuvaa pelkoa ja jännitystä arjessa esimerkiksi matkustamisen tai terveydenhuollossa asioinnin yhteydessä. Keto-Huovisen mukaan juridisen sukupuolen vahvistamisen on tutkimuksissa havaittu parantavan psyykkistä hyvinvointia ja pienentävän korkeaa itsemurhariskiä.

–  Kun sukupuolen vahvistaminen erotellaan lääketieteellisistä hoidoista, ei ole mitään syytä sille, miksi se rajattaisiin vain täysi-ikäisille, hän sanoi.

Valiokunnista äänestettäneen keskiviikkona

Äänekkäimmin lakiesitystä vastaan puhuttiin kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten riveistä.

Sari Essayah (kd.) katsoi, että jos sukupuolimerkinnän muuttaminen ei vaatisi enää lääketieteellistä vahvistusta, se olisi haitta sukupuoliristiriidasta kärsiville. Essayahin mukaan kyseessä olisi myös suuri periaatteellinen muutos, joka tyhjentäisi tasa-arvolain sen nykymerkityksessä.

Mari Rantanen (ps.) taas piti polveilevan puheenvuoron, jossa hän sanoi lakimuutoksen aiheuttavan turvattomuutta naisten pukuhuoneissa. Hän myös puhui "synnyttämiseen ja raskauteen liittyvistä elimistä ja imettämisen ominaisuudesta", pedofiileistä ja sarjakuristaja Michael Penttilästä. Puheenvuorosta oli vaikea saada selvää, miten se liittyi sukupuolen juridiseen vahvistamiseen eli käytännössä henkilötunnuksen loppuosan muuttamiseen.

Lakiesitystä vastustettiin myös siksi, että teoriassa sukupuolimerkintää voisi muuttaa useamman kerran.

Päivi Räsänen (kd.) esitti, että koska lakimuutoksen vaikutukset ovat niin laajoja, siitä pitäisi pyytää lausunto myös hallintovaliokunnalta, sivistysvaliokunnalta ja puolustusvaliokunnalta. Puhemiesneuvosto taas ehdotti asian lähettämistä sosiaali- ja terveysvaliokuntaan ja lausuntoja varten perustuslakivaliokuntaan ja lakivaliokuntaan. Perussuomalaisten Rantanen kannatti Räsäsen esitystä, joten asiasta äänestetään keskiviikkona, ellei puhemiesneuvosto muuta omaa esitystään vastaamaan Räsäsen esitystä.

Vihreiden Suomelan mielestä Räsäsen esityksessä on viivytystaktiikan makua.

–  Euroopassa käydään sotaa, ja valiokunnat ovat äärimmäisen työllistettyjä. Ja vihoviimeinen asia, mitä haluan puolustusvaliokunnan pöydälle tuoda, on sellaiset lakiesitykset, jotka eivät sinne kuulu. Tämä lakiesitys ei esimerkiksi sinne kuulu. Annetaan valiokuntien keskittyä ydintehtäviinsä eikä viedä tätä kaikkiin mahdollisiin valiokuntiin, Suomela sanoi.

Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan

Hallituksen esitys uudeksi translaiksi annettiin kuukausien viivästyksen jälkeen eduskunnan käsittelyyn toissa viikolla. Lain tarkoituksena on vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta niin, että hakemus sukupuolen vahvistamisesta perustuisi omaan selvitykseen ihmisen sukupuolen kokemuksestaan. Esitys perustuu hallitusohjelmaan.

Nykyinen, vuodelta 2002 peräisin oleva translaki sisältää vaatimuksen, että vahvistaakseen sukupuolensa toiseksi kuin mihin henkilö on syntymässä määritelty hänen on esitettävä lääketieteellinen selvitys siitä, että hänet on steriloitu tai että hän on muusta syystä lisääntymiskyvytön.

Esitys sai kevään lausuntokierroksella runsaasti kritiikkiä siitä, että sukupuolen oikeudellista vahvistamista ei edelleenkään sallita alle 18-vuotiaille.

Vaatimus täysi-ikäisyydestä on nykylaissa, ja Suomi on saanut siitä noottia muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitealta.

Uuden translain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Uudistus tuo mukanaan muutoksia kaikkiaan kahteentoista muuhun lakiin. Esimerkiksi äitiysavustuslakia muutetaan, jolloin raskaana olevalla henkilöllä on oikeus etuuteen oikeudellisesta sukupuolesta riippumatta. Nykyisin avustukseen on oikeus vain naisella.

Esitystä on vauhditettu myös kansalaisaloitteella. Oikeus olla -nimellä kulkenut aloite ylitti 50  000 allekirjoituksen rajan viime vuoden keväällä. Aloitteessa vaaditaan, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen ilmoitusasiana tulisi mahdolliseksi jo 15 vuotta täyttäneille. Sitä nuoremmille aloite vaatii tätä oikeutta huoltajien suostumuksella.

Lue myös:

    Uusimmat