Pääsiäisenä monilla on edessään pitkä ajomatka sukulaisten luo, tai esimerkiksi mökille. Etenkin lapset kärsivät pidemmillä ajomatkoilla usein matkapahoinvoinnista. Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Jaakko Pulkkinen kertoo, mistä matkapahoinvointi johtuu, ja miten sitä voi estää.
Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professorin Jaakko Pulkkisen mukaan matkapahoinvointi johtuu siitä, että aivot saavat matkustettaessa ristiriitaista informaatiota ympäristöstä.
– Aivot saavat informaatiota sisäkorvan tasapainoelimestä. Tasapainoelimestä tuleva informaatio ja se aistimus, mikä tulee silmistä, ovat ristiriidassa keskenään. Jos on esimerkiksi veneen sisällä, ja ympäristö pysyy paikallaan, mutta tasapainoelimen mukaan siellä kuitenkin keinuttaa, niin aivoihin tulee ristiriitaista informaatiota. Tämä johtaa matkapahoinvointiin.
Pulkkinen kertoo, että matkapahoinvoinnin oireita ovat muun muassa kylmä hiki, kalpeus, haukotuttaminen ja väsymys.
Migreeni herkistää
Kaikki ihmiset kärsivät matkapahoinvoinnista, jos liike on tarpeeksi rajua. Jotkut tulevat kuitenkin herkemmin pahoinvoiviksi matkustettaessa. Pulkkisen mukaan noin kahdella prosentilla automatkustajista ja seitsemällä prosentilla laivamatkustajista pahoinvointi äityy oksennukseksi.
– Naiset kärsivät matkapahoinvoinnista herkemmin. Jos on taipumusta migreeniin, niin silloin on myös herkempi matkapahoinvoinnille, sanoo Pulkkinen.
Erityisen herkkiä matkapahoinvoinnille ovat 2–12-vuotiaat lapset.
– Tämä johtuu siitä, että lapsen aivot eivät ole vielä kehittyneet, eivätkä tottuneet liikkeeseen. Jos taas on ihan pieni lapsi, alle 2-vuotias, aivot eivät ole kehittyneet edes niin pitkälle, että ne havaitsisivat ristiriitaa aistimusten välillä.
