Pääsiäisenä monilla on edessään pitkä ajomatka sukulaisten luo, tai esimerkiksi mökille. Etenkin lapset kärsivät pidemmillä ajomatkoilla usein matkapahoinvoinnista. Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Jaakko Pulkkinen kertoo, mistä matkapahoinvointi johtuu, ja miten sitä voi estää.
Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professorin Jaakko Pulkkisen mukaan matkapahoinvointi johtuu siitä, että aivot saavat matkustettaessa ristiriitaista informaatiota ympäristöstä.
– Aivot saavat informaatiota sisäkorvan tasapainoelimestä. Tasapainoelimestä tuleva informaatio ja se aistimus, mikä tulee silmistä, ovat ristiriidassa keskenään. Jos on esimerkiksi veneen sisällä, ja ympäristö pysyy paikallaan, mutta tasapainoelimen mukaan siellä kuitenkin keinuttaa, niin aivoihin tulee ristiriitaista informaatiota. Tämä johtaa matkapahoinvointiin.
Pulkkinen kertoo, että matkapahoinvoinnin oireita ovat muun muassa kylmä hiki, kalpeus, haukotuttaminen ja väsymys.
Migreeni herkistää
Kaikki ihmiset kärsivät matkapahoinvoinnista, jos liike on tarpeeksi rajua. Jotkut tulevat kuitenkin herkemmin pahoinvoiviksi matkustettaessa. Pulkkisen mukaan noin kahdella prosentilla automatkustajista ja seitsemällä prosentilla laivamatkustajista pahoinvointi äityy oksennukseksi.
– Naiset kärsivät matkapahoinvoinnista herkemmin. Jos on taipumusta migreeniin, niin silloin on myös herkempi matkapahoinvoinnille, sanoo Pulkkinen.
Erityisen herkkiä matkapahoinvoinnille ovat 2–12-vuotiaat lapset.
– Tämä johtuu siitä, että lapsen aivot eivät ole vielä kehittyneet, eivätkä tottuneet liikkeeseen. Jos taas on ihan pieni lapsi, alle 2-vuotias, aivot eivät ole kehittyneet edes niin pitkälle, että ne havaitsisivat ristiriitaa aistimusten välillä.
Inkivääri avuksi
Alkoholin nauttiminen ennen matkaa tai matkan aikana pahentaa matkapahoinvointia. Myös sillä mitä syö ennen matkaa, on vaikutusta matkapahoinvointiin.
– Pitäisi syödä, mutta kevyesti. Ei saisi paastota, mutta ei saisi syödä sitä rasvaistakaan ruokaa, Pulkkinen kertoo.
Myös hypotermian sanotaan pahentavan pahoinvointia. Matkalle kannattaa siis pukeutua lämpimästi.
Inkiväärin on tutkittu estävän pahoinvointia matkustettaessa.
– Joillekin ihmisille inkivääri auttaa. Tutkimuksen mukaan gramma inkivääriä auttoi plaseboa paremmin neljän tunnin ajan merimiehiä matkapahoinvoinnissa, Pulkkinen kertoo.
Horisontti näkyviin
Paras lääke matkapahoinvointiin on varsin yksinkertainen.
– Se, että näkee horisontin, eikä lue tai pelaa matkalla, on matkapahoinvoinnin paras ehkäisy, Pulkkinen sanoo.
Tämän vuoksi matkapahoinvoinnista usein kärsivän kannattaa istua auton etupenkillä, tai takapenkin keskiosassa, jotta näkymä ulos olisi mahdollisimman hyvä.
Lääkkeillä sivuvaikutuksia
Matkapahoinvointia voidaan hoitaa kahdenlaisilla lääkkeillä. Antihistamiini on paras tapa hoitaa lyhyemmän matkan aikaista pahoinvointia. Antihistamiinia saa apteekista, ja osa valmisteista sopii myös lapsille. Sopivuus lapsille pitää tarkistaa aina tuotteen selosteesta.
– Antihistamiinissa on ikävänä sivuvaikutuksena väsymys. Mitä väsyttävämpi antihistamiini, sitä paremmin se toimii matkapahoinvoinnin estämiseen, sanoo Pulkkinen.
Pidemmillä matkoilla lääkkeenä voi käyttää reseptillä saatavaa skopolamiinilaastaria.
– Laastari vaikuttaa kolme vuorokautta, ja se pitää laittaa 6 tuntia ennen matkalle lähtöä, että se ehtii vaikuttamaan. Laastari sopii siis matkapahoinvointilääkkeeksi esimerkiksi tällaisille pidemmille venematkoille, Pulkkinen toteaa.
Laastari ei kuitenkaan sovi pienemmille lapsille. Laastari voi aiheuttaa sivuvaikutuksina heikko oloa, suun kuivumista ja väsymystä.
Lue myös:
Jenni Ahola, jenni.ahola@mtv.fi