Fingrid: Suomi on sähköomavarainen vuonna 2024 – "Suomi pärjää ilman Venäjän sähköä"

Suomi tuo Venäjältä sähköä vaihtelevissa määrin. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan viime vuonna venäläisen sähkön osuus oli noin 10 prosenttia ja toissa vuonna noin 4 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä.

–  Suomi pärjää ilman Venäjän sähköä. Emme ole siitä riippuvaisia, sanoo Fingridin johtaja Reima Päivinen.

Hän kertoo, että Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori kykenee tuottamaan enemmän sähköä täydellä kapasiteetillaan kuin mikä on Venäjältä tulevan siirtoyhteyden kapasiteetti.

Olkiluoto kolmosen maksimiteho on 1 600 megawattia. Kaupallinen siirtoyhteyskapasiteetti Venäjältä on 1 300 megawattia. Olkiluodon uuden reaktorin on määrä tuottaa sähköä täydellä teholla heinäkuusta lähtien.

Samaan aikaan tuulivoiman tuotanto on Suomessa jyrkässä nousussa, mikä parantaa Päivisen mukaan Suomen energiaomavaraisuutta edelleen.

–  Näyttää siltä, että Suomi on sähkön suhteen energiaomavarainen vuonna 2024, hän arvioi.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan viime vuonna Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vajaat 3  300 megawattia ja voimaloita vajaa tuhat. Tuulivoimaa on rakenteilla noin 4  250 megawatin verran. Kapasiteetin määrä hankkeiden eri vaiheissa alkaen esisuunnittelusta on noin 44  500 megawattia.

–  Tänä vuonna Suomeen pitäisi valmistua reilut 340 tuulivoimalaa, kertoo Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Ydinvoimala voi käydä lähes maksimitehollaan vuoden ympäri, mutta tuulivoimaloissa tuotanto ei yllä lähellekään maksimikapasiteettia. Asennetun tuulivoiman kapasiteettikerroin on noussut hiljalleen noin 33 prosentista 40–50 prosenttiin aiempaa suurempien voimaloiden ansiosta.

Esisuunnittelusta rakentamiseen voi kestää 8-9 vuotta

Esisuunnittelussa on tuulivoimaa noin 11  500 megawatin edestä. Mikkosen mukaan kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi sekä luvitus vie aikaa 3–4 vuotta ennen kuin rakentaminen voi alkaa.

Tuulivoimahankkeista kuitenkin valitetaan useasti, ja projektien käsittely tuomioistuimissa voi viivästyttää rakentamista useilla vuosilla, sillä tuomioistuimet ovat ruuhkautuneita.

–  Jos hankkeista valitetaan, saattaa mennä 8–9 vuotta ennen kuin hankkeet ovat valmiita rakennettaviksi, Mikkonen arvioi.

Hän muistuttaa myös, että tuulivoiman rakentaminen voi kaatua prosessin eri vaiheissa. Suomessa ei ole tehty kartoitusta siitä, kuinka paljon esisuunnittelussa olevista hankkeista hylätään matkan varrella.

–  Euroopassa näppituntuma on, että vain 30 prosenttia lopulta luvitetaan loppuun asti, Mikkonen kertoo.

Katso myös: Öljyn ja sähkön hinnannousu on lisännyt korvaavien lämmitysmuotojen kysyntää

Ruotsista on yleensä saatavilla halpaa tuuli- ja vesivoimaa

Suomen ei useimmiten tarvitse ajaa omia voimaloitaan täydellä teholla edes talvipakkasilla, sillä Pohjois-Ruotsista on yleensä saatavilla halpaa tuuli- ja vesivoimaa. Suomen korkeampi aluehinta ohjaa sähköä Pohjois-Ruotsista Suomeen.

Hintojen eriytymistä aiheuttaa siirtoyhteyksien riittämättömyys eri alueiden välillä. Eriytyneet hinnat eri alueilla voivat johtaa siihen, että Suomi tuo sähköä Ruotsista ja Venäjältä mutta vie samaan aikaan sähköä Viroon ja Ruotsiin.

Ruotsi joutuu monesti ikään kuin kierrättämään sähköä Suomen kautta pohjoisesta etelään. Pohjoisen rajasiirtoyhteyden lisäksi sähkön siirtoa varten on olemassa kaksi merikaapelia Rauman kohdalta Tukholman pohjoispuolelle.

–  Kun siirtoyhteydet Pohjois-Ruotsista Etelä-Ruotsiin eivät ole riittäviä, niin osa sähköstä ihan markkinamekanismin mukaisesti kiertää Suomen kautta, Päivinen sanoo.