Diabeteksen lääkehoidon aloitusajankohtaa setvittiin

Aikuistyypin diabeteksen taudinmääritys tehdään nykyisin noin viisi vuotta liian myöhään eli silloin kun haima on menettänyt jo puolet tehostaan, sanoo ylilääkäri Timo Saaristo Tampereen terveyskeskuksesta. Hänen mielestään tautia olisikin hoidettava jo ennen kuin peli on jo pelattu.

Heikentynyt sokerinsieto on Saariston mukaan todettavissa jo paljon aiemmin. Elämätapoja muuttamalla saadaan tutkimusten mukaan hyviä tuloksia diabeteksen ehkäisyssä, mutta kaikilla tämä ei onnistu. Nyt onkin pohdittava, missä vaiheessa lääkehoito pitäisi ottaa mukaan, sanoo Saaristo.

Äskettäin julkistetussa laajassa dream-tutkimuksessa lääkehoidolla voitiin vähentää diabeteksen puhkeamista jopa 60 prosenttia, sanoo akatemiaprofessori Markku Laakso. Laakso johti tutkimusta Suomen osalta.

Tällä haavaa mitään diabeteslääkettä ei ole kuitenkaan hyväksytty käytettäväksi taudin ehkäisyyn, vaan hoito aloitetaan vasta taudin puhjettua. Laakson mukaan paineet hoidon aloittamiseksi nykyistä aiemmin ovat kuitenkin suuret. Maailman diabetesliiton IDF:n odotetaan ottavan lähiaikoina kantaa siihen, pitäisikö lääkkeet ottaa mukaan yhdeksi ehkäisykeinoksi. Sitten on viranomaisten asia tehdä päätökset.

Toinen vaihtoehto olisi diabeteksen kriteerien alentaminen niin, että esiaste katsottaisiin jo hoidettavaksi taudiksi. Tämän väliryhmän poistamisesta on Laakson mukaan jo keskusteltu. Nykyinen hoitoaikataulu on aivan liian myöhäinen varsinkin diabetekseen liittyvien sydän- ja verisuonitautien kannalta.

- Pitääkö odottaa, että haiman beetasolut ovat hävinneet ennen kuin hoidon voi aloittaa? ihmettelee Laakso.

Elämä sopusointuun geenien kanssa

Laakso on koko muun lääkärikunnan kanssa vahvasti samaa mieltä, että diabeteksen ensisijainen ehkäisykeino on elämäntapojen hallinta.

- Ilmiö on niin laaja, ettei sitä koskaan pelkillä lääkkeillä hoideta. Koska tauti syntyy siitä syystä, että elämäntapamme eivät ole enää sopusoinnussa geeniperimämme kanssa, on elämäntapojen muuttaminen ensisijainen ehkäisykeino, sanoo Laakso.

Mainetta niittäneessä suomalaistutkimuksessa tehokkaalla elämäntapahoidolla on saatu diabeteksen sairastumisriskiä pudotettua 58 prosentilla, vaikka tavoitetaso oli vielä maltillinen. Tavoitteena oli 5 prosentin painonpudotus, neljä tuntia liikuntaa viikossa ja niukkarasvainen ja kuitupitoinen ruokavalio.

Suomessa on myös meneillään laaja valtakunnallinen tutkimus, jossa varta vasten etsitään oireettomia riskihenkilöitä ja annetaan heille elämäntapaohjausta.

Lääkehoidolla myös omat haittansa

Vaikka dream-tutkimuksen tulokset olivat tutkitun lääkkeen rosiglitatsonin tehon kanna hyviä, liittyy siihenkin omat haittavaikutuksensa. Sydämen vajaatoiminta oli yleisempi lääkettä saaneilla kuin verrokkiryhmän potilailla. Myös paino nousi keskimäärin reilut pari kiloa enemmän kuin lumelääkettä saaneilla.

Yllättävänä Laakso piti toisaalta sitä, että lääke ehkäisi sairautta tehokkaimmin kaikkein lihavimmilla potilailla. Mitä suurempi painoindeksi ja lantion ympärysmitta, sitä paremmin lääke tehosi.

(MTV3-STT)