Bye - bye Facebook

Myöntää täytyy, että tällainen vanha kalkkiskin ihastui näppärään kommunikointivälineeseen saman tien. Kaveripyyntöjä tuli kymmeniä päivässä, kunnes lysti loppui kuin seinään. Kiinan internetpoliisi sulki nimittäin vpn-yhteyteni . Uutta vpn-yhteyttä en ole hankkinut, joten anteeksi vain kaikille teille, jotka ovat turhaan ottaneet yhteyttä ja lähetelleet viestejään ja kuviaan. Kiinalainen sensuuri oli muuten suurin syy siihen, etten vuosien kulueessa viitsinyt palveluun liittyä.

Osasin tähän kyllä varautua, sillä Kiinassa sensuuri ei ole hellittänyt – päinvastoin. Youtube, Twitter, Messenger ja monet muutkin palvelut on blokattu. Gmailkin toimii surkean hitaasti. Lisäksi gmailpostejani yritettiin mm. marraskuun puoluekokouksen aikoihin toistuvasti lukea ja sivulle ilmeistyi yhtäkkiä varoitus: "jonkin vieraan valtion tukemat tunkeilijat yrittävät päästä käsiksi sähköposteihisi". Vaihdoin sähköpostia joksikin aikaa.

Monille ulkomaalaisille sivuille ei edelleenkään pääse lainkaan.

Moni odotti turhaan uusien tuulien virkistävää puhallusta, kun valta vaihtui viime marraskuussa. Mutta mitä vielä. Vaikuttaa siltä, että sensuuri päinvastoin tiukkeni. Maan uusi propagandaministeri on julistanut peräti uuden "kulttuurisodan" internetiä vastaan. Kommunistisen puolueen äänitorvi People's Daily kertoi hiljattain , että valtion sensuroima internet on nyt "turvallisempi, miellyttävämpi ja paremmin hallittu kuin koskaa aikaisemmin". Kiinassa on yli 530 miljoonaa internetin käyttäjää, käyttäjämäärien noustessa yhä useampia sivustoja kuitenkin suljetaan ja kymmenet tuhannet internetpoliisit tekevät jatkuvia hyökkäyksiä myös internetkahviloihin.

Vakava osoitus sensuurin kiristymisestä myös ns. perinteisessä mediassa oli myös New York Timesin kirjeenvaihtajan heittäminen maasta ulos. Amerikkalaistoimittaja Chris Buckleylle ei myönnetty enää toimittajaviisumia sen jälkeen, kun hän oli paljastanut lehdessään pääministeri Wen Jiabaon ja hänen perheensä jättivarallisuuden Yhdysvalloissa. Monia muitakin kirjeenvaihtajia on rankaistu asioiden ikävästä uutisoinnista. Journalistiviiisumeita on saanut odottaa kuukausikaupalla. Eräs toinen New York Timesin toimittaja jo 9 kuukautta.

Kiina pyrkii langattomien verkkopalveluiden supermaaksi, mutta samalla se on palaamassa keskiaikaan sulkemalla nettisivustoja,puhelinlinjoja, salakuuntelemalla, urkkimalla ja häiritsemällä. Se vahtii koiran tavoin hakusanoja, kuten Tibet, Tiananmen, Jasmine revolution jne. Kun arabikevät levisi kuumimmillaan ei kukkakaupoista saanut ostaa edes Jasmine-kukkia.

Kiina vaatii myös internetin käyttäjiä rekisteröimään todellisen henkilöllisyytensä mm. luovuttamalla henkilötodistuksen ja sosiaaliturvatunnuksen numeron. Näin puolueen vastaisten kommenttien lähettäjät saadaan tunnistettua ja pidätettyä. Viranomaiset vetoavat siihen, että myös muualla mm. Japanissa ja Saksassa vaaditaan samaa. Näissä maissa eriävän mielipiteen esittämisestä ei kuitenkaan joudu vankilaan. Demokraattisissa maissa oikean nimen vaatimus liittyy enimmiltään myös verkkokauppahuijauksiin.

Kiina rehentelee parhaillaan, että Sichuanin pääkaupungista Chengdusta ollaan rakentamassa maailman uutta piilaaksoa. Maailmanvalloitus tuskin kuitenkaan onnistuu ennen kuin valtion tiukka palomuuri, eli The Great Firewall on jyrätty maan tasalle.