Bussilakko viivytti tukholmalaisia

Bussinkuljettajat haluavat lakolla pönkittää vaatimuksiaan paremmista palkoista ja työajoista, esimerkiksi pitemmistä tauoista. Lakon vaikutukset tuntuvat eri tavoin eri puolilla Ruotsia. Tukholmassa lähes kaikki bussit seisoivattänään aamulla, ja ne 800 000 ihmistä, jotka tavallisesti käyttävät bussia, joutuivat joko kulkemaan maanalaisella tai autolla tai vaihtoehtoisesti kävelemään jäisillä kaduilla kovassa pohjoistuulessa.

Lentokentille, kaupunkien sisääntuloväylille ja rautatieasemille ei kuitenkaan syntynyt ainakaan ensimmäisenä lakkopäivänä mitään suurempaa sekasortoa. Lakon takana on kunnallinen työntekijäliitto, joka haluaa lakolla protestoida yksityisiä bussiyhtiöitä vastaan. Yksityiset yhtiöt huolehtivat nykyään bussiliikenteestä monissa kunnissa ja kaupungeissa.

Lakkolaisilla yleisön sympatiat

Ainakin Tukholmassa kaupunkilaiset ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti bussinkuljettajien lakkoon. Heidänkin mielestään on käsittämätöntä, että kuljettajien tauot ovat niin lyhyitä, että nämä tuskin ehtivät vessaan. Työnantajat torjuvat päättäväisesti tämän suureen yleisöön vetoavan argumentin ja painottavat, että aikatauluja on mahdotonta laatia, jos kuljettajilla pitää olla tiuhaan taukoja.

Konfliktin taustalla on Ruotsin kuntien huono taloudellinen tilanne. Pienentääkseen liikennekustannuksiaan monet kunnat ovat antaneet bussiliikenteen kilpailevien, edullisempien yksityisten yhtiöiden hoidettavaksi. Tämä on epäilemättä tiukentanut bussinkuljettajien työehtoja ja huonontanut työoloja, mutta kunnat ja veronmaksajat ovat säästäneet.

Monet muut ryhmät, esimerkiksi hoitoalan työntekijät, joiden työolot ovat niin ikään huonontuneet laman aikana, seuraavat bussinkuljettajien lakkoa kiinnostuneina. Jos kuljettajat onnistuvat lakolla parantamaan työolojaan, muutkin ryhmät asettavat varmasti tulevaisuudessa samantapaisia vaatimuksia. Työnantajien mukaan kuljettajapuolen keskiviikkona torjuma välitysehdotus olisi lisännyt kustannuksia kahdessa vuodessa kuusi prosenttia, mikä on huomattavan paljon enemmän kuin muut ammattiryhmät ovat saaneet viime vuosina. Ruotsissa ei ole käytännöllisesti katsoen inflaatiota.
(STT)