Brittisotilaat valvomaan järjestystä Belfastiin

Mellakkaa Pohjois-Irlannissa

Päätös sotilaiden paluusta tehtiin sen jälkeen kun Pohjois-Irlannin poliisipäällikkö oli varoittanut brittimielisten protestanttijoukkojen mahdollisesta aikomuksesta iskeä poliisivirastoon. Protestanttien pelätään kostavan, koska poliisi kielsi osan Oranialaisveljeskunnan perinteisistä marsseista. Protestantit olisivat marssineet myös katolilaisten alueilla.

Pohjois-Irlannin protestanteilla on heinäkuussa vuosittainen "marssikausi". Marsseilla verestetään muistoja menestyksekkäistä sodista katolisia irlantilaisia vastaan. Tärkein marssipäivä on 12. heinäkuuta. Tänä vuonna tilanne on äitynyt viime vuosia vakavammaksi. Armeijan mukaan yksistään Belfastissa oli kuluneen vuorokauden aikana enemmän levottomuuksia kuin koko viime vuonna yhteensä. Tilanteesta syytetään Oranialaisveljeskuntaa, joka aiemmin viikolla yllytti kannattajiaan laajoihin protesteihin kuultuaan, että sunnuntaina pidettävän marssin perinteistä kulkureittiä olisi muutettava. Monet protestanttiset kirkot ovat vedonneet ihmisiin kehottaen näitä säilyttämään malttinsa. Presbyteerisen kirkon johtaja Trevor Morrow n mukaan tilanne ei ole enää hallittavissa. Hän vetosi Oranialaisveljeskuntaan, jotta se pyytäisi jäseniään rauhoittumaan ja lopettamaan protestoinnin. -Ongelma juontuu siitä, että he (Oranialaisveljeskunta) ovat pyytäneet mahdollisimman monia osallistumaan marsseihin, mutta eivät kykene itse hallitsemaan tilannetta, Morrow uskoo.

Kymmeniä loukkaantunut

Viime yönä kolme poliisia haavoittui levottomuuksissa. Kaiken kaikkiaan neljän marssipäivän aikana 29 ihmistä on loukkaantunut. Brittijoukot ovat pystyttäneet terässeinämiä ja piikkilanka-aitoja Drumcreen sillalle lähellä Portadownin kaupunkia, josta on muodostunut yksi väkivaltaisuuksien päänäyttämö. Drumcreessa sadat mielenosoittajat heittelivät palopommeja, raketteja, ilotulitteita turvallisuusjoukkojen päälle. Turvallisuusjoukot vastasivat hyökkäyksiin vesitykeillä ensimmäistä kertaa 30 vuoteen. Levottomuudet ovat takaisku Pohjois-Irlannin rauhanprosessille, ja uhkaavat maakunnan uuden yhteishallinnon tulevaisuutta.
(STT)