Suomalaiset pankkiekonomistit arvioivat, että Britannia pysyy Euroopan Unionin jäsenenä myös kansanäänestyksen jälkeen. Epävarmuus Britannian mahdollisesta EU-erosta on kuitenkin kasvanut.
– Täytyy myöntää, että markkinat ovat nyt vähän hermostuneet ja ne ovat alkaneet epäillä, että kuinka tässä käy, sanoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.
– Riski tälle erolle on todellinen ja uskotaan, että markkinat hinnoittelevat sitä vielä enemmänkin, toteaa Danske Bankin ekonomisti Minna Kuusisto.
– Se on näkynyt jo tässä alkuvuoden aikana punnan heikkenemisenä, eli punta on heikentynyt noin kuusi prosenttia euroon nähden.
Tänään yhdellä eurolla sai 0,778 puntaa. Mitään paniikkia ei kuitenkaan näy esimerkiksi osakemarkkinoilla.
– Rahoitusmarkkinat eivät hinnoittele mitään pahaa takaiskua Britannian osakemarkkinoille. Pankkiosakkeet eivät ole nyt erityisesti heiluneet tässä viime aikoina eli sellaista ei pelätä, että City muuttaisi Frankfurtiin, toteaa Kangasharju.
Jos pääministeri David Cameron ei onnistu kampanjassaan puolustamaan EU-jäsenyyttä, edessä on pitkä vääntö uusista kauppasopimuksista.
"Ei Britanniasta mitään Albaniaa tulisi"
– Kun epävarmuuden aika on ohi, solmitaan jonkunlainen vapaakauppasopimus ja kumpikin osapuoli pystyy elämään omaa elämäänsä, että eihän tämä maailmanloppu ole, toteaa Kangasharju.
– Ei Britanniasta mitään Albaniaa tulisi, vaan se säilyisi vapaakauppa-alueena ja voi sanoa, että pitemmällä aikavälillä Britannia selviäsi.
Punnan heikkeneminen haittaisi vientiä
Suomelle Britannia on kuudenneksi tärkein vientimaa, osuus viennistä on yli viisi prosenttia. Jos britit lähtevät EU:sta se heijastuisi myös Suomeen.
– Erityisesti sen kautta, että punta varmasti heikkenisi voimakkaasti. Se olisi haaste ulkomaisille vientiyrityksille, sanoo Kuusisto.
Valtava kamppailu puolesta ja vastaan on alkanut, mutta mistä britit lopulta kesällä äänestävät taloudesta vai jostain ihan muusta.
– Viime syksynä Pariisin terrori-iskujen aikaan nähtiin, että eroa kannattavien osuus selvästi nousi. Jos keväällä tulee samankaltaisia tapahtumia, ne voivat vaikuttaa päätökseen. Eli äänestäjillä ei välttämättä olekaan mielessä taloudelliset asiat, arvioi Kuusisto.