Britannian EU-eroa puoltavien voitto eilisessä kansanäänestyksessä tuli jättijärkytyksenä sekä markkinoille että talouden asiantuntijoille.
– Tämä on skandaalimaista. Olen ihan pihalla tämän kanssa. Olin niin varma, että kyllä-äänet voittavat, äimisteli Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju aamulla kuullessaan tuloksesta.
Aktian pääekonomisti Heidi Schauman sanoo, että talouskysymykset näyttävät jääneen kansanäänestyksessä lopulta muiden arvokysymysten varjoon. Tätä voidaan hänen mukaansa pitää suurena oppituntina koko Euroopalle.
– Britit selkeästi kokevat haluavansa päättää enemmän omasta kohtalostaan, eikä talous ollut heille niin tärkeä seikka.
Epävarmuuden jatkuminen pahin vaihtoehto
Ekonomistien arvioiden mukaan Britannian EU-eroa puoltava kansanäänestyspäätös johtaa euroalueen talouskasvun hidastumiseen. Riskinä on myös Suomen talouden ajautuminen taantumaan.
Danske Bank arvioi, että Britannian EU-eron myötä euroalueen talouskasvu hidastuu tänä vuonna 0,4 prosenttiyksikköä 1,2 prosenttiin. Ensi vuoden kasvusta Brexit nakertaa Dansken mukaan arviolta prosenttiyksikön ja kasvu hidastuu 0,7 prosenttiin.
Suomalaisyrityksistä Brexit heijastuu Dansken mukaan voimakkaimmin metsäyhtiöihin, joiden viennistä noin 10 prosenttia suuntautuu Britanniaan. Punnan heikkeneminen on siksi metsäyhtiöille haitaksi.
Aktian Schaumanin mukaan Britannian EU-eron vaikutukset Suomeen riippuvat lopulta siitä, kuinka nopeasti tilanne saadaan rauhoitettua. Pahinta on, jos epävarmuuden aiheuttama vapaapudotus saa jatkua ensishokin jälkeenkin.
