Brax: Dopingissa kiinnijäämisen riski oleellinen tekijä

– Vaikka ei ole aina muodikasta sanoa tästä, niin kyllä kiinnijäämisen riski on oleellista. Rangaistusten erot eivät ole merkittäviä. Uskon, että tässä on sama asia kyseessä kuin eduskunnassa, missä aina sama joukko huutaa, että vielä vähän kovemmat rangaistukset. Se rikollisuus vähenee sillä, että riski jäädä kiinni kasvaa.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään dopingin käytön mahdollisista tiukennuksista. Nykyisen kahden vuoden kilpailukiellon sijasta suunnitellaan nyt neljän vuoden kilpailukieltoa. Esitys on lausuntokierroksella Euroopan Unionissa ja Euroopan Neuvostossa

– Jää nähtäväksi, miten esitykselle tulee käymään, kun päätös syntyy. Se voi olla joissakin tapauksissa perusteltua, mutta täytyy muistaa, että antidopingpolitiikka on muutakin kuin rangaistus. Se on ennen kaikkea ennaltaehkäisyä. Kaikkein tärkeintä tässä on valistus ja kasvatus. Niiden pitäisi olla semmoisia, että syntyisi toisenlainen kulttuuri. Sellainen kulttuuri, että kun urheilussa on säännöt, niin niitä ei rikota, Opetus- ja kulttuuriminiteriön liikuntayksikön päällikkö Harri Syväsalmi toteaa. Hän on aikaisemmin työskennellyt Maailman Antidopingtoimisto WADA:ssa pääsihteerinä.

Syväsalmi toteaa myös, että dopingkeskustelu tulee vellomaan hiihdossa ja muissa urheilulajeissa niin kauan kun ihmisistä tuntuu, että asioita ei ole käyty läpi juurta jaksain. Niin Syväsalmi kuin Brax toivoivat keskustelusta avointa.

– Näin pystyisimme myös tunnistamaan tilanteet, jolloin houkutellaan käyttämään dopingia ja näin meidän olisi helpompi tehdä myös valistustyötä, Brax sanoo.

Yksittäiset nimet epäkiinnostavia

Sinivalkoinen valhe -dokumenttielokuvan myötä julkisuuteen on noussut viime aikoina paljon yksittäisiä nimiä, jotka olisivat kenties aikoinaan käyttäneet dopingia. Vihreiden kansanedustaja, entinen oikeusministeri, Tuija Brax pitää yksittäisiä nimiä epäkiinnostavana tietona.

– Filmin kun katsoo, niin minusta se nostaa esille enemmän kysymyksiä järjestelmästä. Onko näissä organisaatioissa ollut tapoja, jotka mahdollisesti elävät vieläkin? Filmistä myös syntyy väärä kuva, jos luullaan, että siellä mässäillään yksittäisillä tapauksilla. Ei ole kauhean mielenkiintoista tietää, kuka joskus 70-luvulla teki jotakin, Brax pohtii.

Syväsalmen mukaan tämän päivän kriteereillä ei pidä arvioida 40 vuoden takaisia tapahtumia.

– Pidän erittäin hyvänä nykyistä säännöstöä, missä on sellainen kohta, joka sallii näytteiden testaamisen kahdeksan vuotta näytteenoton jälkeen. Sen sijaan minä vierastan sitä, että nostetaan yksittäinen nimi esille sellaisessa tapauksessa, missä ikään kuin mennään sanaa sanaan vastaan ajasta, jolloin dopingsäännöstö ja testaus ja kaikki muukin oli aivan erilaisia mitä tänä päivänä.

(MTV3)

Katso Tuija Braxin ja Harri Syväsalmen haastattelu (Huomenta Suomi 28.9.2012)