Biologian yliopistolehtori vaatii ylioppilaskokeen kysymyksen mitätöintiä. Hän kritisoi metsäpaloon liittyvää tehtävää järjenvastaiseksi.
Suojelubiologi ja yliopistolehtori Panu Halme sanoo Twitterissä, että eilisessä biologian ylioppilaskokeessa oli virheellinen tehtävä.
Kritiikki koskee tehtävää, jossa kysyttiin metsäpalon jälkeen tapahtuvaa lajiston muutosta eli sukkessiota.
– Tämän päivän biologian ylioppilaskokeessa on vakavia asiavirheitä. Mielestäni ongelma on niin merkittävä, että kyseinen tehtävä on mitätöitävä, koska siihen ei voi vastata oikein, Halme kirjoittaa Twitter-päivityksessään.
– Väitteeni ovat kovia. Olen metsäekologian tutkija ja olin esim. viime joulukuussa Ruotsissa vastaväittäjänä metsäpaloja ja sukkessiota koskevassa työssä. Tunnen alan. Olen vakuuttunut, että muut asiantuntijat ovat samoilla linjoilla pääkohdista.
Biomassa ja hiilen sidonta ihmetyttää
Halme kritisoi sitä, että tehtävän mallivastauksessa ja kysymyksenasettelussa käsitys boreaalisen metsän muutoksesta metsäpalon jälkeen on virheellinen. Hän nostaa esille, ettei esimerkiksi metsä yleensä pala niin, että sen seurauksena puusto puuttuisi lähes kokonaan.
Hän nostaa erityisesti esille tehtävän yhden osion, jossa kokelaan tulee päätellä, mikä kuvaajan käyristä esittää biomassaa, nettohiilensidontaa, lajimäärää ja hajoavan aineksen määrää metsäpalon jälkeen.
– Todellisuudessa boreaalinen metsä palaa vain poikkeuksellisesti niin, että kaikki puut kuolevat, ja silloinkaan biomassa ei ole nolla kuten kuvassa.
– Järjenvastaisesti mallivastaus väittää käyrän 1 kuvaavan nettohiilensidontaa. Miten se voisi aluksi olla nollan yläpuolella, jos biomassa on nolla? Mikä muu metsässä voi sitoa hiiltä kuin biomassa? Kuva on tosiaan sekä tieteen- että arkijärjenvastainen.
YTL vastaa: Palaute välitetty eteenpäin
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä sanoo MTV:lle, että tehtävä perustuu lukion oppikirjoissa esitettyihin lähtökohtiin.
– Oppimateriaaleissa käsitteitä esitetään usein yksinkertaistetussa muodossa. Monimutkaiset asiat vaativat usein yksinkertaistamista, jotta lukiolaiselta vaadittava oppimisen taso on mahdollista saavuttaa.
Halmeen esittämä palaute tehtävästä on välitetty Tähkän mukaan biologian jaokselle, joka sensorikokouksessaan sopii arvostelulinjauksista. Mikäli tehtävässä on virhe, se otetaan huomioon arvostelussa.
– Kokelaat vastaavat lukion oppimäärän pohjalta kysymyksiin. Yleensä myös muuta osaamista, jossa käytetään oppiaineen käsitteitä oikein, pidetään ansiona. Tehtäviä ei mitätöidä, mutta tarvittaessa arvostelulinjaa täsmennetään. On aika tavallista, että tehtävistä hyväksytään vaihtoehtoisia lähestymistapoja, kunhan ne ovat perusteltuja.
Hänen mukaansa palautetta tulee lähes joka kokeeseen. Tehtävänannon virheitä tulee lähes joka tutkintokerralla.
– Meillä on vakiintuneita tapoja, miten ne otetaan huomioon. Tässäkin tapauksessa kyse on hyvin monessa oppimateriaalissa esitetyistä asioista ja ainakin toistaiseksi, palautteen mukaan siihen on voinut vastata oppimateriaalien pohjalta.
Lopulliset linjaukset tulevat julkiseksi yhtäaikaa lopullisten arvostelutulosten kanssa. Silloin YTL julkaisee myös viralliset hyvän vastauksen piirteet. Näistä selviää, miten pisteitä on tehtävistä jaettu ja millaisista vastauksista saa pisteitä.
Koko biologian ylioppilaskokeen voi tarkastella täältä ja hyvän vastauksen mallia täältä.