Perjantainen terveystiedon ylioppilaskoe sai aikaan tuohtuneen palauteryöpyn: "YTL on mennyt liian pitkälle"

Koetta moititaan myös sekavuudesta ja epäselvyydestä.

MTV Uutiset on saanut paljon yhteydenottoja kokeeseen liittyen.

"YTL on mennyt liian pitkälle. Onko banaanin rakenteen osaaminen yleissivistystä? Miksi aineistotehtävässä ei pitänytkään viitata aineistoon? Miksi kokeessa ei käsitelty koulussa opeteltua terveystietoa, vaan joka ikistä muuta ainetta ATK:sta äidinkieleen." 

Lukiolaiset haluavat edustajan YTL: aan

Myös lukiolaisten liiton mukaan terveystiedon kokeen vaikeustaso on koettu kohtuuttomaksi.

– Opiskelijoiden palaute purkautuu erityisesti sosiaalisessa mediassa. Vertaistuki auttaa käsittelemään asiaa, mutta kokelaiden äänen täytyy saada oma edustajansa myös ylioppilastutkintolautakuntaan. Kyse on opiskelijoiden oikeusturvan toteutumisesta, esittää Suomen lukiolaisten liiton (SLL) puheenjohtaja Pietu Heiskanen tiedotteessa.

Opettajatkin huolissaan oppilaiden oikeusturvasta

Erään palautteen lähettäjän mukaan kokeen sisältöä ei pitäisi voida yhtäkkiä muuttaa siten, että kaikki kysymykset ovat analysointia aineistojen pohjalta.

"Lisäksi vielä monissa kouluissa harjoittelu sähköiseen kokeeseen on ollut heikolla tasolla. Osaan kysymyksistä ei oppilas pystynyt vastaamaan sen vuoksi, ettei osannut käyttää kokeessa vaadittuja sähköisen ohjelman toimintoja. Tässä on nyt oppilaiden oikeusturva kyseessä. YO-todistukselle pannaan entistä enemmän painoarvoa jatko-opintoihon haettaessa. Tässä kokeessa epäonnistuneet ovat jo lähtöasetelmassa epätasa-arvoisessa asemassa jatko-opiskelupaikkaa hakiessaan."

Kokelaiden lisäksi myös terveystiedon opettajat ovat tyytymättömiä terveystiedon yo-kokeeseen.

– Monet ovat ihmetelleet sitä, että kokeessa oli huomattavan paljon tekstiaineistoa ja ongelmanratkaisua. Sen sijaan luetun tiedon käyttö jäi vähäiseksi. Monia opettajia huolettaa opiskelijoiden oikeusturva, ja ihan syystä, toteaa Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n puheenjohtaja Kasper Salin.

Salinin mukaan eri oppiaineet eivät ole enää samalla viivalla.

– Kun verrataan muihin aineisiin, esimerkiksi biologiaan, biologian tehtävät vaikuttivat helposti ymmärrettäviltä ja kokeessa mitattiin opiskeltuja asioita. Kokeen laadinta oli onnistunut paremmin kuin terveystiedossa.

Opettajilta lähtee lausunto YTL: lle

"Ylioppilastutkintolautakunnan tekemät uudistukset ylioppilaskokeiden kysymyksiin digikoeuudistuksen myötä vaatii opiskelijoilta jo liikoja eivätkä kokeet ole ollenkaan tasavertaisia viime vuosiin verrattuna," todetaan yhdessä palautteessa.

Opettajajärjestö aikoo laatia kokeesta lausunnon ylioppilastutkintolautakunnalle.

– Myös pari vuotta sitten teimme lausunnon vaikeaksi koetusta yo-kokeesta. Jo tällöin huomautimme tehtävien epäselvyydestä ja siitä, että kysymykset johtivat opiskelijoita harhaan. Tässä on kuitenkin kyse oppilaiden oikeusturvasta ja oppiaineiden tasa-arvosta. Totta kai kokeessa pitää olla ongelmanratkaisua ja analysointia, mutta kyllä kokeeseen lukemisellakin pitää olla merkitystä.

Terveystietoa pidettiin aiemmin aineena, joka oli helppo kirjoitettava ja monet kokelaat valitsivat sen juuri tämän takia. Salinin mukaan tilanne on nyt toinen.

– Terveystieto on monitieteinen oppiaine. Siihen yhdistyvät monet muut lukion oppiaineet, kuten esimerkiksi historia, maantieto ja filosofia. Vaikka oppiaineella on voinut olla helpon oppiaineen maine, niin kyllä suurin syy oppiaineen valintaan on siinä, että se koskettaa heidän arkielämäänsä. Enää moneen vuoteen se ei ole ollut helppo oppiaine. Se on yhtä vaikea tai helppo kuin muutkin oppiaineet.

Liian vaikea koe karkottaa kirjoittajia

Salin pelkää, että liian vaikeat kokeet karkottavat kirjoittajia.

– Tulevat kokelaat saattavat ruveta pelkäämään, että terveystiedon koe on liian vaikea. Sekä oppilaiden että opettajien on vaikea valmistautua, kun ei tiedä, millainen koe on tulossa, jos se on joka vuosi erilainen.

Terveystiedon lehtori Olli Paakkari Jyväskylän yliopistosta vastaa terveystiedon kysymyksistä ylioppilaskokeessa. Hän myöntää, että jo kolmen vuoden ajan terveystiedon koetta on pikku hiljaa muutettu vaativampaan suuntaan.

– Vaativampaan kokeeseen ei ole siirrytty kertaheitolla vaan pikku hiljaa. Vaatimustaso ei voi enää olla sama kuin silloin, kun oppiaine alkoi. Nythän ainetta opiskellaan jo peruskoulussa. Kun ylioppilaskokeen painoarvo vielä lisääntyy yliopistojen pääsykokeissa, vaatimustason pitää vastata sitä, mitä jatko-opinnot vaativat, perustelee Paakkari.

Terveystieto kirjoitettiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti.

– Kiitosta täytyy antaa siitä, että oppilaiden tietotekninen osaaminen ei noussut liian isoon rooliin. Maltillinen siirtyminen apuohjelmien käyttöön oli kokeessa positiivista, kiittää Salin.

YTL rauhoittelee oppilaita

Kokelaiden huoli on kantautunut myös Ylioppilastutkintolautakuntaan.

– Oppilaiden ei tarvitse olla huolissaan oikeusturvastaan. Arvosanat ovat aina suhteellisia. Ne perustuvat siihen, miten kyseinen koe on mennyt ja myös siihen, miten kokelaat ovat ylipäätään selviytyneet kyseisen vuoden kokeista. Eri vuosien arvosanat ovat keskenään vertailukelpoisia, mutta pistemäärät saattavat vaihdella vuosien välillä. Jos koe on vaikea, ei ole tarkoitus, että kokelaat kärsivät, huomauttaa ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin sijainen, erityisasiantuntija Robin Lundell.

Arvostelulinjaukset päätetään vasta kokeen jälkeen.

– Sensorit kokoontuvat noin viikko kokeen jälkeen sensorikokoukseen. Siellä käydään koko koe läpi, kun on jo hieman nähty, millaisia vastauksia on tullut. Kokouksessa hyväksytään arvostelulinjaukset kaikille kysymyksille. Jos esimerkiksi jokin kysymys on yleisesti tulkittu väärin, se huomioidaan arvioinnissa, selittää Lundell.

"Pitää osata myös soveltaa opittua"

Lundellin mukaan koekysymykset eivät perustu yksittäisiin oppikirjoihin.

– Kokeet perustuvat lukion opetussuunnitelmaan, mutta eivät mihinkään yksittäiseen oppikirjaan. Opetussuunnitelmassa määritellään, millaiset asiat kyseisessä aineessa pitäisi hallita. En usko, että kokeeseen lukemisesta olisi haittaa tai, ettei siitä olisi ollut mitään hyötyä.

Lundell puolustaa aineistotehtäviä.

– Aineistotehtävissä sovelletaan opittua. Opittua pitää osata myös soveltaa, ei vain lukea kirjasta.

"Palautetta ei ole tullut tavallista enempää"

Siirtyminen sähköisiin ylioppilaskokeisiin muuttaa osaltaan kokeiden sisältöä.

– Siihen on helpompi tuoda tausta-aineistoa kuten tekstejä, videoita ja monipuolisia aineistoja. Tämä on nyt ilmeisesti tuottanut yllätyksiä kokelaille. Siihen ei ole ehkä totuttu, arvelee Lundell.

Ylioppilastutkintolautakuntaan ei ole tullut tavallista enempää palautetta terveystiedon kokeesta.

– Palautetta on tullut saman verran kuin yleensäkin. Muutamia suoria yhteydenottoja on tullut, mutta olen toki kuullut, että sosiaalisessa mediassa koe on herättänyt keskustelua, sanoo Olli Paakkari.

Kirjoittajamäärillä mitattuna terveystiedon koe on suurin kaikista reaaliaineiden kokeista.