Bertil Vallienin näyttely Suomen lasimuseossa

-Area II on aikamatka ihmisen historiaan, mutta ravistelee myös tulevaisuuden arkeologien tutkimuksia oman kulttuurimme sairaalloisesta synkkyydestä, on kokonaisuutta luonnehtinut Gunnar Lindqvist, joka on kirjoittanut Lasi ahmii valoa -näyttelyn luettelotekstin.

-Kokonaisuus on monimerkityksinen. Raastavien ulkoisten puitteiden ohessa on nähtävissä merkkejä myös uudesta elämästä. Näyttelyn 90-luvun puolessa välissä tehdyillä veistossarjoilla Heads (Päät) ja Resting Heads (Lepäävät päät) on hyvin yksinkertainen ulkoinen muoto.

Veistospäitä, kasvoja ja naamioita alkoi syntyä, kun taiteilija luki lehdestä Karolina Olsson -nimisestä tytöstä, joka vuonna 1875 käveli meren jäällä. Karolina kaatui ja vajosi tiedottomuuteen, josta heräsi vasta vuonna 1908. Hän kertoi olleensa pimeydessä, josta muisti vain siniset miehet. Siitä lähtien ihmispää on ollut keskeisessä asemassa Vallienin taiteessa. Vallienin kasvoissa ja naamioissa on sisäisiä viestejä puhtauden vaikutelmasta monikerroksisiin kertomuksiin.

Sarja nimeltään Somna/vakna (Nukahtaa/herätä) puolestaan perustuu tarinaan amerikkalaisesta herra Morosta, joka antoi jäädyttää itsensä voidakseen pidentää elämäänsä heräämällä myöhempänä kehittyneempänä aikakautena.

Lasi on jo sinällään äärimmäisyyksien materiaali. Vaarallista ja muovautuvaa kuumana, jäisen kiinteää ja ikuisen pysyvää kylmänä. Äärimmäisyydet ja vaaran läsnäolo liittyvät myös Vallienin käyttämään symboliikkaan.

Kaikki Riihimäellä nähtävät teokset on valmistettu hiekkavalumenetelmällä. Sen Vallien kehitti jo 1960-luvun alussa. Hän tekee muotit kosteaan hiekkaan ja valaa muottiin kuuman lasimassan. Näin valetussa lasissa ei edes tavoitella virheettömyyttä, vaan käytetään epätasaisuuksia uutena elementtinä.

Kukoistava Åfors

Vuonna 1938 Tukholmassa syntynyt Bertil Vallien on suunnitellut lasia vuodesta 1963 lähtien. Hän kuuluu siihen lasitaiteilijoiden pieneen ryhmään, joka on uudistanut lasitaidetta merkittävästi, Vallien hiekkavaletulla lasillaan.

Lasitaiteen lisäksi Vallien on suunnitellut useita hyvin menestyneitä lasistoja sarjatuotantoon. Hän on uudistanut lasinvalmistuksen työmenetelmiä ja antanut työntekijöille yhä enemmän vastuuta. Tämän seurauksena vanhanaikainen, vuonna 1876 perustettu Åforsin lasitehdas on muuttunut tuottavaksi ja tehokkaaksi tehtaaksi, jossa taide ja käsityötaito ovat keskeisessä asemassa.

Lasi ahmii valoa -näyttely on esillä Lasimuseossa joulukuun 30. päivään saakka. Sen jälkeen Ruotsin lasimuseon yhteistyössä Orrefors Kosta Bodan kanssa kokoama näyttely kiertää ensi vuoden museoissa Ruotsissa ja lähtee sitten kansainväliselle näyttelykierrokselle.

(MTV3-STT)