Ulkomaiden hätäapu auttaa aluksi, mutta kurjuudesta nouseminen edellyttäisi uudistuksia, joista ei näy merkkejä.
Beirutin suuri räjähdys todennäköisesti lisää entisestään Libanonin syviä poliittisia jännitteitä, arvioi professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.
Vaikka kyseessä on onnettomuus, eri osapuolet syyttävät tapahtuneesta toisiaan, hän ennustaa. Samalla lisääntynee myös tavallisten kansalaisten vihamielisyys poliittista johtoa kohtaan.
– Onnettomuutta pidetään osoituksena äärimmäisestä kyynisyydestä ja välinpitämättömyydestä ihmisiä kohtaan, Juusola sanoo.
Toinen jännitteitä lisäävä tekijä on tärkeän tuontisataman osittainen tuhoutuminen, joka voi Juusolan mukaan nostaa muun muassa elintarvikkeiden ja polttoaineiden hintoja. Se vaikeuttaa entisestään kansalaisten elämää hyperinflaation ja talouskriisin koettelemassa maassa.
Juusola ei pidä kovin todennäköisenä, että yhteinen kova koettelemus saisi Libanonin poliittisen ryhmät yhteistyöhön – ellei sitten painetta tule maan ulkopuolelta ensimmäisen vaiheen hätäavun jälkeen.
– Olisi hyvin tärkeää, että tämä lisäisi kansainvälisen yhteisön halua auttaa ja yhtenäisesti painostaa (Libanonin johtoa) reformeihin, joka voisi vaikuttaa siihen, että maa nousisi jaloilleen, Juusola sanoo.
"Joko oltaisiin pohjalla?"
Beirutissa Suomen Lähi-idän instituutissa työskentelevän Taavi Sundellin mukaan kulunut vuosi on ollut Libanonille talouden romahduksen ja koronaepidemian vuoksi entuudestaan järkyttävä.
– Alakerran vuokraemäntärouvan kanssa juteltiin aamulla, että jokohan olisi päästy pohjalle, eikä tästä olisi enää kuin yksi suunta ylöspäin, Sundell kertoo.
– Toisaalta niin on tullut ajateltua monta kertaa aiemmin ja aina se yllättää, että vieläkin huonommin voi mennä, hän jatkaa.
Mahdollisena räjähdyksen "hopeareunuksena" voi hänen mukaansa olla se, että maailman huomio kääntyy nyt ainakin muutamiksi päiviksi Libanoniin.
Tämä voisi hyvässä tapauksessa johtaa siihen, että maa saisi hätäavun myötä myös muuta apua, jota se olisi tarvinnut jo aiemmin esimerkiksi koronakriisin hoidossa.
Kansainvälisten lainahanojen avautumisen edellytyksenä olevista poliittisista uudistuksista Sundell ei sen sijaan näe merkkejä.
– Täällä on ollut pitkään tosi lannistunut ilmapiiri. Kärjistäen sanottuna kaikki, jotka pystyvät, haluavat lähteä pois maasta, hän kuvailee.